KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kutsu mua toveriksi, kirjoittaa Mia Haglund vappuesseessään ja kertoo, miksi vanhasta sanasta ei tule luopua – ”Meitä yhdistää vuosisadan mittainen toveruuden side”

Mia Haglund on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri.

Mia Haglund on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri. Kuva: Jarno Mela

Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteeri pohtii vappuesseessään sanaa toveri.

Mia Haglund
1.5.2021 17.00
Fediverse-instanssi:

Isomummini oli toveri. Kun aloin nuorena tuulettaa ajatuksiani maailman vaurauden epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta, alkoi mummini vuorostaan huomautella miten muistutin häntä äidistään. Kiinnostuin punaisesta isomummista niin paljon, että mummini kertomukset hänen periaatteellisesta poliittisesta toiminnasta ja siitä johtaneesta julkisesta kaltoinkohtelusta päätyivät lukion sukuhistoriaprojektini aiheeksi. Samaistumisesta huolimatta en osannut yhdistää omaa oikeudenmukaisuutta janoavaa ajatusmaailmaani isomummini poliittisen liikkeen käytäntöihin.

Vierastin vasemmistoon liityttyäni useita sisäänpäinkääntyviltä tuntuneita perinteitä (halusin mieluummin keskustella avoimista rajoista kun laulaa kansainvälistä). Kaikkein kiusallisimmalta tuntui toveri-sana. Eikä se ole mikään ihme, sillä populaarikulttuurissa toverin käytöstä uhkuu usein ummehtunut stallarilöyhkä.

Toveruuden mielleyhtymät ovat olleet valtavirrassa niin pitkään pilalla, että on keksitty uusia käsitteitä ilmentämään solidaarisuuden elettä. Niistä suurimman suosion on viime vuosina saavuttanut identiteettipolitiikkaan liitetty liittolaisuus. Liittolaisuudella tarkoitetaan yksinkertaistaen enemmistöön tai normiin kuuluvien tukea marginalisoidussa asemassa olevaa ihmistä tai yhteisöä kohtaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Liittolaisuus tuo parhaimmillaan laajemman joukon voimaa rasismia tai transfobiaa vastaan ja toimii tapana hahmottaa yhteiskunnan valtarakenteita. Liittolaisuuteen perustuva yksilötason toiminta voi pahimmillaan johtaa julkisesti mokaamisen pelon aiheuttamaan ahdistukseen tai muutoksen aikaansaamisen sijaan lähinnä tarkoitushakuiseen oman vaikutusvallan lisäämiseen.

Miten vapaaksi sorrosta

Yksilötason liittolaisuuden korostuminen poliittisena toiminnan strategiana on luontevaa aikakautena, jolloin on helpompi kuvitella maailman kuin kapitalismin loppu. Jos emme kykene edes kuvittelemaan järjestäytymisen avulla saavutettua oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, muutosta janoaville jää jäljelle lähinnä omien ajatusten ja toimintatapojen muokkaaminen 9 tapaa olla hyvä liittolainen -self help-tyyppisten ohjeiden perusteella.

Viime vuosina voimistunut identiteettipolitiikan ja liittolaisuuden aiheellinenkin kritiikki sisältää valitettavan usein feminististä ja antirasistista toimintaa vähätteleviä ja yksinkertaistavia piirteitä. Vaikka tässä tekstissä kritisoin itsekin poliittisen toiminnan typistymistä yksilölliseksi kehittämisprojektiksi, en halua mitätöidä myös yksilötason tarvetta tunnistaa ja huomioida olemassa olevien ihonväriin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai muihin asemiin tai ominaisuuksiin perustuvien valtarakenteiden merkitystä elettyyn elämään.

Todelliseen hierarkioista ja sorrosta vapautumiseen tarvitsemme kuitenkin yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta, sillä liberaalin liittolaisuuden sallima sisäisten asemien uudelleenjärjestys ei poista pääomiin perustuvia luokkaeroja ja eikä kumoa markkinoiden määrittämää elämää. Nykymuodossaan työelämä ja talous rakentuvat eriarvoisuudelle ja tulevat aina etsimään uusia potentiaalisia kyykytyksen kohteita.

Pitkässä esseessään Comrade: An Essay on Political Belonging amerikkalainen politiikan teoreetikko Jodi Dean esittää toveruutta liittolaisuutta kollektiivisempana toimijuuden muotona. Toveruudessa ei ole kyse yksilön ominaisuuksista, vaan yksilöiden välisestä suhteesta ja jaetuista emansipaatioon ja yhdenvertaisuuteen tähtäävistä tavoitteista. Päämääränä ei ole voimaantua tai voimaannuttaa toisiamme kestämään yhteiskunnan epäkohtia, vaan vapautua holhouksesta ja eriarvoisuudesta, jolloin vapaudumme myös voimaantumisen tarpeesta.

Mistä toveruuden voima tulee?

Kun puolueeseen liittyessäni kuulin ihmisten kutsuvan toisiaan tovereiksi, mieleeni ilmaantui stereotyyppinen kuva ylhäältä päin annettua agendaa paasaavasta militantista valkoisesta miehestä – eli juuri se mielikuva, jota kollektiivisuutta kammoavat liberaalit haluavat meidän termistä saavan.

Historiallisin esimerkein Dean osoittaa, että intersektionaalinen kritiikki on kuitenkin ollut toveruuden käsitteen muokkaamisen kannalta keskeisessä roolissa jo ennen intersektionaalisuuden käsitteen syntyä. Dean nostaa esiin eri vuosikymmenten kommunistisia feministejä, kuten Aleksandra Kollontain, Clara Zetkinin, Angela Davisin ja Claudia Jonesin. Tämän kautta hän havainnollistaa, että vaikka työväenluokkaisuus yhdistää tovereita, on kautta aikain myös muistutettu, ettei luokkakonflikti ole sukupuolesta ja rodullistetuksi tulemisesta irrallinen. Tovereita yhdistää puolueiden periaateohjelmien lisäksi eletty kokemus.

Toveri-sanan etymologiset juuret juontavat rajattua tilaa tai huonetta tarkoittavaan latinan cameraan. Espanjan camarada viittaa niihin, jotka jakavat huoneen ja saksan Genosse palautuu genißen-verbiin eli jaettuun nautintoon. Deanin kirjoituksia Tiede & edistys -lehdessä ruotinut Aleksi Lohtaja summaa, että “toveruus pitäisikin ymmärtää yhdistävänä ja välittävänä jaettuna tilana ja suhteena, joka tuottaa yhteistä iloa ja kasvattaa kollektiivisia voimia.”

Toveruuden poliittinen voima tulee nimenomaan yhteisöstä ja sen välisestä luottamuksesta.

Toverit eivät vähättele yksilöllisiä eroja, mutta toveruus vaatii irrottautumista itseriittoisuuden ja yksilön erityisyyden fantasiasta. Yhdessä toimimalla sen sijaan ylitetään yksilön toimintamahdollisuuksien rajoittuneisuus.

Uusi maailma on mahdollinen

Burnoutien, ahdistuksen ja riittämättömyyden aikakautena tarvitsemme itsemme jatkuvan kehittämisen sijaan tunteen siitä, että uuden maailman luominen on mahdollista. Olemalla tovereita toisillemme voimme luoda jaettuja tavoitteita, jaettua iloa ja jaettua luottamusta, joita tarvitsemme toimiaksemme yhteisenä voimana. Tämän uskon myös isomummini tienneen.

Isomummini oli toveri. Ymmärrän nyt, että ajaessamme samoja tavoitteita, meitä yhdistää vuosisadan mittainen toveruuden side. Yhteisten päämäärien luomaa toveruuden tilaa ja suhdetta haluankin jakaa kaikkien teidän kanssa, kun käymme päivittäiset paikalliset ja vuosisatojen kansainväliset kamppailut hallinnasta vapautumisen, vaurauden uudelleenjaon ja ihmisten välisen yhdenvertaisuuden puolesta.

(Inspriaation) lähteet:

Jodi Dean – Comrade: An Essay on Political Belonging (Verso 2019)

Aleksi Lohtaja – Intersektionaaliset toverit – Jodi Deanin poliittisesta ajattelusta (Tiede & edistys 1/2020)

Ash Sharkar – Give White People Something To Do (Novara Media 2021)

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
03

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset