Suomen Pankki vaatii velkakaton ja asuntolainojen pituusrajoituksen ottamista käyttöön viipymättä. Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kertoi tiedotustilaisuudessa, että velkakatto pitäisi asettaa viisinkertaiseksi suhteessa lainanottajan bruttotuloihin.
Neutraali laina-aika olisi hänen mukaansa 26 vuotta.
– Kotitalouksien velkaantumiseen liittyy huolestuttavia piirteitä, Nykänen painottaa.
Ensiasunnon ostajilla tulojen ja velkojen suhde on terveempi kuin monilla asunnonvaihtajilla.
Hän arvioi, että kotitalouksien velkaantuminen lähti kasvamaan hyvin nopeasti viime kesänä asuntomarkkinoiden elvyttyä koronapandemian ensimmäisen aallon jälkeen.
Pitkiä, jopa 40 vuoden asuntolainoja nostetaan nyt enemmän kuin koskaan. Entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Nykänen moittii liikepankkeja uusien asuntoluottojen lainaehtojen löystymisestä.
Hän ei allekirjoita väitteitä, että rajoitustoimet kohdistuisivat raskaimmin ensiasunnon ostajiin. Hänen mukaansa ensiasunnon ostajilla tulojen ja velkojen suhde on kokonaisuudessaan terveempi kuin monilla asunnonvaihtajilla.
Pahin epäsuhta tulojen ja velkojen välillä on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suuria taloyhtiölainoja pitäisi rajoittaa
Suomen Pankki on huolissaan myös taloyhtiölainoista, joiden osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen.
– Erittäin suurten taloyhtiölainojen rajoittaminen ehkäisisi asuntorahoituksen riskejä, Nykänen sanoo.
Hänen mukaansa taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja.
Suomen Pankki vaatii, että asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja. Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä.
Kotitalouksien velat heikentävät kriisinkestävyyttä
Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus heikentää Nykäsen mukaan koko Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.
Suomen talous on selvinnyt kokonaisuudessaan koronapandemiasta odotettua pienemmin vaurioin. Pandemia ei ole horjuttanut Suomen rahoitusjärjestelmän toimintakykyä. Suomalaisten pankkien tilanne on säilynyt hyvänä, mutta luottoriskit ovat kasvaneet.
Nykäsen mukaan voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä pandemian aikana.
– Erilaiset tukitoimet ovat olleet välttämättömiä, ja ne ovat rakentaneet siltaa pandemian yli, Nykänen arvioi.
Hän varoittaa kuitenkin, että kaikkia koronan vaikutuksia ei ole vielä nähty. Ne voivat tulla viiveellä.
Asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat tammi-maaliskuussa kaikissa suurimmissa kaupungeissa vuoden takaiseen verrattuna. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin kauppoja 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 5,4 prosenttia. Muualla Suomessa hinnat pysyivät keskimäärin ennallaan.
Hinnat kohosivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Eniten ne laskivat Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa.
Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat tammi-maaliskuussa pääkaupunkiseudulla 6,5 prosenttia ja muualla Suomessa 3,4 prosenttia vuoden takaisesta.
Asuntokauppojen kokonaisarvo lähes 17 miljardia euroa
Tilastokeskus kertoo, että asuntokaupan kokonaisarvo oli viime vuonna lähes 17 miljardia euroa. Arvosta yli kaksi kolmannesta muodostui vanhojen osakeasuntojen kaupasta. Lähes puolet kokonaisarvosta syntyi pääkaupunkiseudulla.
Tilastokeskuksen tiedossa on vajaat satatuhatta viime vuonna tehtyä asuntokauppaa.
Asuntokaupan arvo- ja lukumäärätiedot viime vuodelta eivät ole vertailukelpoiset aiempiin vuosiin aineistomuutosten takia.
uutiskirje 