Kansanedustaja Merja Kyllönen kiitti EU:n elpymisvälinettä siitä, että se edustaa täyskäännöstä unionin aiempaan talouskuripolitiikkaan. Koronakriisin keskellä tarvitaan elvytystä, Kyllönen painotti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa.
– Tällä kertaa ei tueta pankkeja, vaan elvytysvarat investoidaan suoraan reaalitalouteen. Tällä kertaa panostetaan osaamiseen, digitalisaatioon ja ilmastotoimiin, vasemmistoliitto painotti kiihkeästi käynnistyneessä keskustelussa, jonka alussa perussuomalaisten penkeiltä kuultu mölinä esti kunnolla kuulemasta hallituspuolueiden puheenvuoroja.
Elpymisvälineestä äänestetään huomenna keskiviikkona.
Kyllönen perusteli paketin hyväksymistä sillä, että Suomi ei elä irrallaan muista.
– Meidän taloutemme ja työllisyytemme ovat riippuvaisia Euroopan taloudesta, halusimme sitä tai emme. On Suomenkin etu, että Euroopassa koordinoidusti elvytetään, luodaan uusia työpaikkoja, uudistetaan taloutta ja yhteiskuntia kokonaisuutena kestävästi.
Hän huomautti myös mittaluokista. Yhdysvalloissa on päätetty yli 5 000 miljardin dollarin elvytyspaketeista ja nyt puhutaan 2 000 miljardin jälleenrakennuksesta. Kaikki EU-maiden yhteenlasketut elvytystoimet jäävät kauas tästä.
Kyllösen mukaan elpymisväline antaa Suomelle ja Euroopalle mahdollisuuden vauhdittaa ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi välttämättömiä investointeja. Hän viittasi laskelmaan suomalaisten luonnonvarojen kulutuksesta, jonka mukaan ekologinen velkaantumisasteemme on tänä vuonna 265 prosenttia.
– Tämä on se kaikkein tärkein velkaluku, jota meidän on nyt määrätietoisesti painettava alas samalla kun pidämme huolen siitä, että koronan aiheuttama hyvinvointivelka kurotaan umpeen.
Kyllösen mukaan Suomella on myös oiva mahdollisuus hyötyä muiden maiden ilmastoinvestoinneista ja elvytystoimista.
Investoinneille tulee kysyntää
– Suomen vientiyritykset elävät Euroopan ja muun maailman yritysten investoinneista. Tälle osaamiselle tulee olemaan kysyntää.
Kyllönen piti tervetulleena, että osana jälleenrakennusta EU:ssa pohditaan uusia tapoja kerätä omia varoja. Esimerkiksi digiverolla voidaan puuttua digijättien verovälttelyyn ja vahvistaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Hiilitulleilla voidaan kannustaa EU:n ulkopuolisia maita ilmastotoimiin.
Elpymisvälinekin on kompromissi, kuten EU-politiikka yleensäkin, Kyllönen sanoi.
– Täydellisyyden sijasta yhteistyö on kompromissien rakentamista. Suomen etu ei ole kaataa EU:n budjettia ja sen yhteyteen rakennettua elpymiskokonaisuutta.
uutiskirje 