Koronaviruspandemian aikana moni pikkulapsi on jäänyt vaille neuvolan määräaikaista terveystarkastusta. Lisäksi neuvoloiden vastaanottoaikoja on lyhennetty.
Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo STT:lle, että käyntimäärien vähenemisen taustalla on sekä palveluiden supistaminen että perheiden pelko koronatartunnasta, minkä vuoksi peruspalveluihin ei ole erityisesti viime keväänä hakeuduttu. Hän huomauttaa, että peruspalveluiden niukentumisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia niin lapseen kuin koko perheeseenkin. Jos terveystarkastus jää väliin, lapsen mahdollisia neurologisen ja kielellisen kehityksen tai käyttäytymisen ongelmia ei välttämättä huomata ajoissa.
Jos esimerkiksi hienomotoriikan kehityksessä havaitaan neuvolassa viivettä, vanhempia ja varhaiskasvatusta voidaan ohjata tukemaan lasta.
– Nämä vaikeudet voivat ennakoida oppimisvaikeuksia kouluiässä. Varhaisella tuella voitaisiin vaikuttaa myönteiseen kehitykseen ja ennaltaehkäistä vaikeuksien kasaantumista, Hakulinen huomauttaa.
THL selvitti muun muassa neuvoloiden tilannetta keskiviikkona julkaistussa raportissaan Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Vastaava raportti julkaistiin myös viime syksynä.
Vähennykset osuneet leikki-ikäisiin
Normaalisti neuvoloissa tarjotaan ensisynnyttäjille raskausaikana yhdeksän käyntiä ja uudelleensynnyttäjille kahdeksan. Yksi näistä tarkastuksista on laaja terveyden ja hyvinvoinnin tarkastus, jossa koolle kutsutaan koko perhe ja keskustellaan esimerkiksi vanhempien voinnista. Lisäksi synnytyksen jälkeen on kaksi käyntiä.
Lisäkäyntejä on tarjolla yksilöllisen tarpeen mukaan.
– Joku pärjää terveystarkastusten runko-ohjelmalla ja joku tarvitsee paljonkin käyntejä. Kaikki riippuu raskaana olevan terveydentilasta, raskausajan ongelmista tai perheen tilanteesta, Hakulinen sanoo.
Lastenneuvolassa käyntejä on yhteensä vähintään 15. Niistä ensimmäiset yhdeksän järjestetään ensimmäisen ikävuoden aikana ja kuusi sen jälkeen. Laajat, koko perheen tarkastukset tehdään neljän ja kahdeksantoista kuukauden ja sitten neljän vuoden iässä.
Terveystarkastuksia järjestetään ensimmäisen ja toisen ikävuoden välillä kaksi, sen jälkeen syntymäpäivän yhteydessä kerran vuodessa kuuteen ikävuoteen asti.
Korona-aikana äitiysneuvolan tapaamiset ja imeväisikäisten terveystarkastukset ovat järjestyneet Hakulisen mukaan melko hyvin jo sen vuoksi, että tuolloin rokotuksia annetaan enemmän. Vähennykset ovat koskeneet erityisesti leikki-ikäisten terveystarkastuksia.
– Jos esimerkiksi kolmevuotiaan terveystarkastusta ei tehtäisi, tarkastukset olisivat kahden ja neljän vuoden iässä. Se on liian pitkä aika lapsen elämässä olla seuraamatta kasvua ja kehitystä, Hakulinen sanoo.
Kolmevuotiasta helpompi seurata kuin pikkuvauvaa
Lastentautien erikoislääkäri, Helsingin kaupungin keskitettyjen palveluiden johtava ylilääkäri Anna Nikula pitää terveydenhoitajan tarkastusta erittäin tärkeänä. Lakisääteisten lääkärintarkastusten merkitystä hän ei kiistä, mutta usein terveydenhoitaja tai vanhemmat itse huomaavat hälyttävät merkit ja osaavat näin tarpeen tullen hakeutua lääkärin luokse muutoinkin kuin neuvolakäynneillä.
– Tärkeintä on se, että tarkastukset on pystytty toteuttamaan niille lapsille, joille terveydenhoitaja on nähnyt tarkastuksen tarvetta tai vanhempi on huolissaan, hän sanoo.
Nikula huomauttaa myös, että esimerkiksi kolmevuotiaan mahdolliset ongelmat tulevat yleensä ilmi kotona tai päiväkodissa. Jos valintaa on tehtävä, tärkeintä on hänen mielestään järjestää käyntejä alle vuoden ikäisille lapsille, joilta voi mahdollisesti tulla esille synnynnäisiä ongelmia.
– Jos puhutaan kahdeksankuisesta, joka on vielä kotona, vanhempien on hankalampi seurata tilannetta. Kolmevuotiasta voi päiväkodissa verrata toisiin lapsiin.
Neuvolakäynneissä ei ole kyse vain lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen seurannasta. THL:n Hakulinen painottaa, että neuvoloissa huomioidaan myös koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat.
Koronapandemian aikana lyhennetyt vastaanottajat ovat voineet tuoda kohtaamisiin kiireen tuntua. Nikula ja Hakulinen arvioivat tämän voivan vaikuttaa vanhempien intoon ottaa omia asioitaan puheeksi.
– Jos äiti huomaa kiireen, hän ei välttämättä tule kertoneeksi esimerkiksi masennuksestaan. Näin masennus voi jäädä raskauden aikana havaitsematta, eikä siihen voida tarjota apua varhaisessa vaiheessa, kun ongelmaa ei ole tunnistettu. Masennus vaikuttaa muuhunkin kuin äidin omaan vointiin, kuten varhaiseen vuorovaikutukseen ja parisuhteeseen, Hakulinen sanoo.
Tuttu hoitaja on yleensä turvallisin
Pandemian aikana terveydenhuollon henkilöstöä on siirretty muihin tehtäviin. THL:n huhtikuisessa kyselyssä vajaa kolmannes neuvoloiden terveydenhoitajista oli alkuvuoden aikana ollut siirrettynä muihin tehtäviin ainakin joitakin päiviä. Pitkät, yli kuukauden siirrot olivat kuitenkin hyvin harvinaisia.
Hakulinen sanoo, että ihannetilanteessa perhettä palvelisi sama terveydenhoitaja raskausajasta aina kouluikään asti. Kun vastaanottoajalla tavataan tuntematon ihminen, kokonaiskäsitys perheestä katoaa herkästi.
– Kun tullaan tutuiksi, on luottamusta, asioiden ottaminen puheeksi on helpompaa ja tuen tarpeita pystytään tunnistamaan varhaisemmin.
Nikula on samaa mieltä.
– Mitä tutumpi terveydenhoitaja on, sitä helpompi asioista on kertoa. Samoin jos perheen kanssa käytettävää aikaa on supistettu, jotakin voi jäädä huomaamatta.
Jotkut ovat jättäneet neuvolakäyntejä väliin koronaviruksen pelon vuoksi. Nikulan mukaan tässä voi piillä riski, että apua tarvitsevia perheitä ei ole nyt hätyytelty neuvolaan samalla tavalla kuin ennen.
– Neuvolassa on aika kova kontrolli, että jos perheestä ei kuulu, aletaan hätyytellä. En osaa sanoa, onko tällaisia perheitä nyt jäänyt tavoittamatta.
Taustalla muun muassa lääkäripula
Hakulisen mukaan selvityksissä on käynyt ilmi, että esimerkiksi neuvoloiden tekemien lastensuojeluilmoitusten määrä on pandemian myötä vähentynyt, samoin ohjaaminen ensi- ja turvakotien palveluihin. Hänestä tämä viittaa siihen, että palveluiden ruuhkautuminen on vaikuttanut tuen tarpeen tunnistamiseen.
Esimerkiksi perheessä olevan päihdeongelman havaitseminen varhain on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin asiaan puuttuminen myöhemmin. Raha ei tokikaan ole ainoa peruste: ennaltaehkäisy ja varhainen tuki vähentävät merkittävästi myös inhimillistä kärsimystä niin lapsella kuin koko perheessä.
– Tässä säästetään väärässä kohtaa, Hakulinen sanoo.
Nikulan näkemys on, että tilanne ei johdu niinkään säästöistä, vaan on pitkälti koronan aiheuttama ja osoittaa yleisiä ongelmia esimerkiksi lääkäriresursseissa.
Syksyllä pyritään normaaliin
Tilanne on ikävä myös terveydenhuollon ammattilaisille. Hakulinen kertoo monien terveydenhoitajien kertoneen, etteivät he toimintaedellytysten heiketessä pysty tekemään työtään niin hyvin kuin tarve olisi ja niin hyvin kuin he itse haluaisivat.
– Se stressaa ja aiheuttaa eettistä pohdintaa itsensä kanssa.
Joillakuilla perheillä on toki varaa käydä hoitamassa terveysasiat yksityisellä puolella. Valtaosa kuitenkin nojaa julkiseen järjestelmään: Hakulisen mukaan sekä äitiys- että lastenneuvoloiden kohderyhmästä lähes sata prosenttia käyttää neuvolapalveluita.
– Neuvolan toimintaedellytykset on saatava kuntoon ja väestön tulee olla yhdenvertaisessa asemassa palvelujen saannissa, hän painottaa.
THL:n raportissa arvioidaan, että jos pandemia saadaan hallintaan kesään mennessä, syksyyn mennessä neuvolapalvelut normalisoituvat ja määräaikaisia terveystarkastuksia järjestetään jälleen tarkastusohjelman mukaisesti. Nikula kertoo, että Helsingissä tavoitteena on päästä syksyllä palaamaan normaalimalliin, jos pandemiatilanne sen sallii.
Hakulinen uskoo, että hoitovelan vuoksi ruuhkaa puretaan vielä syksyllä. Hän toivoo, että palvelut saadaan mitä pikimminkin sellaiseksi kuin niiden kuuluu olla.
– Ja henkilöstölle on taattava työrauha. Vaikka siirrot eivät ole pitkiä, mieluummin olisi turvattava työntekijöille mahdollisuus tehdä vaikuttavaa työtään äitiys- ja lapsineuvoloissa.
uutiskirje 
