Vapaa-ajan asuntoni sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Tampereelta perussuomalaisten kannatuksen ydinalueella. Viime eduskuntavaaleissa joka neljäs äänestäjä antoi siellä äänensä perussuomalaisille. Perussuomalainen-lehti jaetaan talkootyönä seudun jokaiseen postilaatikkoon.
Lehteen tutustuminen on ollut opettavaista. Amatöörimäisen pinnan alta paljastuu armottoman tehokas propagandakone.
Lehti osaa taitavasti nostaa esille ja paisutella ihmisten huolenaiheita: turpeen käytön alasajo, polttoaineen hinta, tuulivoiman haittapuolet jne.
Lehden asiat päälaelleen kääntävää uuskieltä ovat esimerkiksi ilmaukset ilmastovouhotus, turvekiima, himoverottaminen, punavihreä hörhöily ja monikulttuurisuushihhulointi.
Keskusta on ”hallituksen juoksupoika”, vaikka se on vaa’ankieliasemansa turvin hankkinut hallituksessa paljon kokoaan suuremman vaikutusvallan. Maahanmuuttajanuoret ”parveilevat” ostoskeskuksissa. Perussuomalaisten näkökulmasta turhat menoerät ovat ”ideologista pelleilyä” tai ”ylimääräistä humppaa”. Törkeimmät sanavalinnat jäävät onneksi nettiin lehden keskustelupalstoille.
Erityisen vastenmielisiä ovat lehden rasismin rajamailla tasapainottelevat human interest -urbaanilegendat. Jutut noudattavat aina samaa kaavaa, eikä kirjoittajan nimeä mainita. Se panee epäilemään, että haastateltuja henkilöitä ei todellisuudessa ole olemassakaan.
Usein toistuva aihe on maahanmuuttajaperhe naapurina. Ronjan ja Hannelen (nimet muutettu) perheiden elämä muuttuu painajaiseksi, kun kodin yläkertaan asettuu maahanmuuttajia. Metelin ja vakavan häiriökäyttäytymisen takia suomalaisperhe joutuu muuttamaan muualle pois ”getosta” ja ”monikulttuurisen klaanin” naapurista. Maahanmuuttajien vuokra-asunnot omistaa yksityinen asuntosijoittaja, joka näin pääsee rikastumaan veronmaksajien kustannuksella. Tiina (nimi muutettu) antaakin neuvon asunnon etsijälle: ”Käy ensin katsomassa talon nimitaulua, ennen kuin vuokraat asunnon.”
Toinen suosittu teema on ”löysän rahan” jakaminen. Kotihoitaja Sinikka (nimi muutettu) kertoo, että sosiaalitoimistot jakavat rahaa erityisesti maahanmuuttajaperheille. ”Maahanmuuttajat käyttävät taksia viemään lapsiaan jalkapalloharjoituksiin ja sieltä pois, kun suomalaiset lapset ajavat itse polkupyörällään harjoituksiin.” Sinikka ihmettelee, ”mistä maahanmuuttajat saavat oikeuden käyttää taksia ja kuka sen maksaa”.
Urbaanilegendan alkuja on kevään kuluessa ujutettu myös maakuntalehtien mielipidepalstoille. Nimimerkkikirjoittajat ovat kyselleet, milloin syöpähoidossa oleva pääsee koronarokotukselle. ”No, näyttää pk-seudulla asuva maskitta kulkeva porukoihin kokoontuja olevan yhteiskunnalle tärkeämpi.” Rokotusten alueellinen kohdentaminen aloitetaan vasta, kun kaikki riskiryhmät on rokotettu. Mutta eihän tässä faktoista olekaan kysymys.
Kiistämätön tosiasia on, että maahanmuuttajilla on suhteellisesti enemmän koronatartuntoja. Maahanmuuttajatausta ei silti suoraan selitä tartuntoja. Paremmin selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asuinalue, asumisen ahtaus, tulot, koulutus ja ammatti. Ruotsinsuomalaisilla on ollut suhteellisesti pari kolme kertaa enemmän koronatartuntoja kuin kantaruotsalaisilla. Ruotsinsuomalainen työikäinen kuolee koronaan seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin kantaruotsalainen. Pandemia vaikuttaa voimakkaimmin jo ennestään heikossa asemassa oleviin. Perussuomalaista tämäntyyppiset faktat eivät näytä kiinnostavan.
Pekka Laine
Tampere
uutiskirje 
