PAM irtisanoo 26 – syynä vähentyneet jäsenmaksut
Palvelualojen ammattiliitto PAM sopeuttaa talouttaan irtisanomisin ja eläkejärjestelyin. Kesään 2022 mennessä 14 henkilöä sanotaan irti ja seitsemän jää eläkkeelle. Lisäksi viisi avointa työpaikkaa jätetään täyttämättä. Työntekijöitä irtisanotaan sekä PAMin keskustoimistosta että aluetoimistoista.
Irtisanomisiin päädyttiin, sillä liiton jäsenmaksut ovat vähentyneet.
Toiminnanjohtaja Jyrki Konolan mukaan henkilöstövähennysten tuomilla säästöillä ja sijoitustoiminnan tuotoilla liiton talous tasapainottuu.
PAMissa on 176 työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat maaliskuussa. PAMin henkilöstö protestoi 30.4. työnseisauksella irtisanomisia vastaan. Yt-neuvottelut päättyivät 11.5.
Palvelualan työttömyyskassan etuisuusmaksujen määrä nousi maaliskuussa uuteen ennätykseen.
– Maaliskuussa jo lähes viidesosa jäsenistöstä sai työttömyyspäivärahaa, järjestöjohtaja Risto Kalliorinne Palvelualojen ammattiliitto PAMista toteaa.
Korona on iskenyt todella kipeästi palvelualojen työntekijöihin. Työttömyyspäivärahan saajista iso osa on lomautettu tai joutunut irtisanotuksi vuoden sisällä.
– Jäsenten mielestä ekonomistien kommentit kansalaisten tileille kertyneistä säästöistä ja patoutuneesta kulutustarpeesta kuulostavat aika absurdeilta. Tuon kaltaiset jutut ovat kuin toisesta maailmasta, Kalliorinne kummastelee.
Hän toivoo, että talous alkaisi vähitellen kasvaa ja palvelujen kysyntä samaa tahtia.
– Sehän tarkoittaa, että meidän ihmisille tulisi töitä. Koronarajoituksia pitäisi jo höllentää, kun rokotukset ovat jo vähentäneet tartuntariskiä, Kalliorinne sanoo.
Palvelutyöntekijät
etulinjassa
Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat olleet ravintola-ala, matkailuala sekä pienet erikoisliikkeet, jotka eivät myy päivittäistavaraa.
On myös palvelualoja, joilla lomautukset ja irtisanomiset on vältetty. Ne, joille työtä on riittänyt, ovat usein joutuneet työskentelemään niin sanotusti etulinjassa.
– Ei ole kaupan kassalla työskentelevällä ollut helppoa perjantairuuhkassa keskellä pandemiaa. Meidän alan työntekijät eivät tee etätöitä, Kalliorinne toteaa.
Hänen mukaansa etenkin päivittäiskaupan työntekijät kohtaavat satoja ihmisiä päivittäin. Koronatartunnan uhka voi rasittaa henkisesti.
Kiinteistöhuolto ja siivousala ovat pärjänneet hyvin koronasta huolimatta. Vähittäiskaupalle kulunut vuosi on ollut taloudellisesti jopa ennätyksellinen. Perinteisesti ainakin K-ryhmä on jakanut työntekijöilleen bonuksia hyvästä tuloksesta, mutta ei ruohonjuuritason työntekijöille eli myyjille.
– Pientä ”tsemppikorvausta” maksettiin vasta työntekijöiden nostettua asian itse esille, Kalliorinne sanoo.
Nuoret ja maahanmuuttajat
haavoittuvia
Nuoret ja maahanmuuttajat ovat työelämässä haavoittuvassa asemassa.
Nuoret tulevat usein ensimmäiseen työpaikkaansa juuri palvelualalle. Heille ei välttämättä ole selvää, mitä oikeuksia heillä on ja miten niitä vaaditaan.
– Nuorilla on puutteita työehtojen tuntemisessa. He ovat otollista maaperää hyväksikäytölle. Työnantaja voi todeta, ”ettei meidän firmassa muuten makseta mitään sunnuntai- tai muita lisiä” ja nuoret voivat hyväksyä tilanteen tietämättömyyttään tai nöyryyttään, Kalliorinne kuvailee.
Maahanmuuttajien haavoittuvuutta lisää kielitaidon puute. Työnantajilla saattaa Kalliorinteen mukaan olla houkutus käyttää hyväksi heidän heikkoa asemaansa ja polkea työehtoja.
– Monesti minulle on soitettu ja kysytty, emmekö voisi tehdä joitakin toimia työpaikalla työntekijöiden hyväksi. Aika rajallisesti voidaan, jos työntekijät eivät kuulu liittoon, Kalliorinne toteaa.
Ammattiliiton mahdollisuudet puuttua työehtojen noudattamiseen ovat rajalliset.
– Jos työnantajakaan ei kuulu liittoon, meidän ei ole mahdollista valvoa, miten työpaikalla noudatetaan työehtoja. Meillä ei ole viranomaisvaltuuksia, vaikka teemmekin yhteistyötä viranomaisten kanssa, Kalliorinne muistuttaa.
Hän toivookin, että työntekijät liittyisivät palkansaajaliittoon ja työnantajat järjestäytyisivät työnantajaliittoon. Epäkohtien ja väärinkäytösten ratkominen olisi siten helpompaa.
Työnantajillekin
seuraamukset
Työnantaja pääsee Kalliorinteen mielestä liian helpolla, jos se on esimerkiksi jättänyt maksamatta palkanlisiä työntekijälle. Työnantaja maksaa rästiin jääneet maksut ja selviää tilanteesta ilman seuraamuksia.
– Jos vaikkapa kaupan työntekijä ottaa taskuunsa tikkarin maksamatta, niin hän voi saada potkut. Työnantaja ei saa mitään rangaistusta, vaikka hän olisi vuoden ajan jättänyt maksamatta työntekijälle kuuluvia palkanlisiä eli varastanut työntekijältä vuoden ajan, Kalliorinne havainnollistaa.
Suuri osa työnantajista toimii lain mukaisesti. PAM saa kuitenkin vuosittain noin 50 000 puhelua, joiden aiheina ovat työsuhteen epäselvyydet.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n tuoreen kyselyn mukaan viime vuonna yli 80 000 alle 30-vuotiasta työntekijää liittyi työttömyyskassoihin. Määrä on reilusti enemmän kuin vuonna 2019. Nuoria jäseniä liittyi eniten Yleiseen työttömyyskassaan eli YTK:hon, Korkeakoulutettujen työttömyyskassa KOKO:oon ja Palvelualojen työttömyyskassaan.
PAMiin ja samalla Palvelualojen työttömyyskassaan liittyy vuosittain noin 25 000 työntekijää. PAMista myös eroaa jäseniä vuosittain saman verran ja hieman enemmänkin. Kalliorinne kuvailee PAMia kasvattajaliitoksi.
– PAM on monille ensimmäinen ammattiliitto. Vaihtuvuus on suurta, sillä muun muassa opiskelijat siirtyvät usein toiseen liittoon valmistuttuaan, Kalliorinne toteaa.
Hänen mielestään on kuitenkin parempi, että työntekijät järjestäytyvät johonkin liittoon. Samalla palkansaajien kokonaisjärjestäytymisaste paranee.
– Pidän hullunrohkeina niitä työntekijöitä, jotka eivät halua kuulua liittoon. He ottavat riskin tulla hyväksikäytetyiksi.
PAM irtisanoo 26 – syynä vähentyneet jäsenmaksut
Palvelualojen ammattiliitto PAM sopeuttaa talouttaan irtisanomisin ja eläkejärjestelyin. Kesään 2022 mennessä 14 henkilöä sanotaan irti ja seitsemän jää eläkkeelle. Lisäksi viisi avointa työpaikkaa jätetään täyttämättä. Työntekijöitä irtisanotaan sekä PAMin keskustoimistosta että aluetoimistoista.
Irtisanomisiin päädyttiin, sillä liiton jäsenmaksut ovat vähentyneet.
Toiminnanjohtaja Jyrki Konolan mukaan henkilöstövähennysten tuomilla säästöillä ja sijoitustoiminnan tuotoilla liiton talous tasapainottuu.
PAMissa on 176 työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelut alkoivat maaliskuussa. PAMin henkilöstö protestoi 30.4. työnseisauksella irtisanomisia vastaan. Yt-neuvottelut päättyivät 11.5.