Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas ei löytänyt budjettiesityksestä suuria yllätyksiä, mutta hän olisi toivonut vahvempaa otetta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden turvaamiseksi.
Budjettiesitykseen liittyy nopeasti muuttuvan taloustilanteen tuomaa epävarmuutta, minkä vuoksi valtiontalouden alijäämäarviot tälle ja seuraavalle vuodelle saattavat osoittautua melko suuriksi.
– Jos kasvu on todella ollut niin laaja-alaista ja vahvaa kuin miltä näyttää ja tämä talouden hyvä veto jatkuu, julkisen talouden tilanne voi yllättää positiivisesti, Ahokas toteaa.
Kohtaanto-ongelman taustalla oleva pula osaavasta työvoimasta johtuu osittain viime vaalikausilla tehdyistä koulutusleikkauksista.
Verotukseen liittyvät uudet avaukset puuttuvat esityksestä Ahokkaan mukaan. Terveysperusteisen verotuksen kehittämisen kanssa ei hänen mukaansa pitäisi viivytellä enempää, vaan veron kansanterveydelliset hyödyt on ulosmitattava nyt.
Välityömarkkinoihin huomiota
Ahokas nostaan esille välityömarkkinat, joille työllisyyspolittiset esitykset eivät anna niille kuuluvaa arvoa.
– Meillä on reilusti yli 100 000 sitkeästi työelämän ulkopuolella olevaa työikäistä, joita tarvelähtöinen tukeminen auttaisi pääsemään mukaan työmarkkinoille ja osaamisen kehittämiseen. Valitettavasti oikeanlaista tukea ei ole tarjolla kaikille.
Ahokas toivoo, että kehysriihestä odotettavat noin 100-150 miljoonan euron leikkaukset eivät kohdistu sosiaaliturvaan.
– Perusturvaa tai viimesijaista toimeentuloturvaa ei saa heikentää, Ahokas painottaa.
SOSTE kiinnittää huomiota myös veikkauksen tuottojen aleneman kompentointiin.
–Järjestöjen taloudellisen elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tehtävä pitkäkestoinen rahoitusratkaisu, joka tukee vapaan ja autonomisen kansalaistoiminnan kykyä vastata ihmisten tarpeisiin. Tähän työhön on tartuttava mahdollisimman pian, jotta järjestöjen pitkäjänteinen työ ihmisten tukemiseksi ja auttamiseksi jatkuu katkotta, järjestön pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Koulutuksesta apu työvoiman kohtaanto-ongelmaan
– Kohtaanto-ongelma on todellinen ongelma, mutta en pidä ongelmana sitä, että nousukaudella työntekijät hakeutuvat ennemmin niihin työpaikkoihin, joissa työehdot ja työolot ovat kunnossa, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Paras tapa tukea työllisyyttä ja ehkäistä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa on hänen mukaansa panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen.
– Kohtaanto-ongelman taustalla oleva pula osaavasta työvoimasta johtuu osittain viime vaalikausilla tehdyistä koulutusleikkauksista. Silloin leikattiin, vaikka moni varoitti sen heikentävän tulevan talouskasvun eväitä.
VM:n budjettiesityksen pohjana olevaa menokehystä kasvatettiin kevään kehysriihessä. SAK pitää tätä perusteltuna, sillä liian tiukoiksi paljastuneisiin menokehyksiin väkisin palaaminen olisi todennäköisesti johtanut uusiin koulutusleikkauksiin.
– Nopealla aikataululla kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata esimerkiksi lisäämällä voimakkaasti lyhytkestoisen ammatillisen työvoimakoulutuksen tarjontaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksia voidaan lisätä kasvattamalla työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta, llkka Kaukoranta sanoo.
Pidemmällä aikavälillä kohtaanto-ongelmaa voidaan helpottaa myös työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kautta.