Hallituksen budjettiriihi ja sen jälkipeli menivät viime viikolla käsikirjoituksen mukaan. Vihreät nostivat profiiliaan ja oppositio haukkui lopputuloksen. Työttömiltä ei leikattu mitään, joten työllisyystoimet eivät ole uskottavia, on kokoomuksen logiikka.
Gallupien perusteella toistuvat hallituskriisit tai ”hallituskriisit” satavat kokoomuksen laariin. Hallitus on hoitanut koronan kokonaisuutena erinomaisesti, talous kasvaa ja työllisyys on ennätystasolla. Jatkuva keskinäinen nahistelu on tyhmää.
Mutta sitä on tulossa rutkasti lisää. Vuodenvaihteen jälkeen odotettavissa / pelättävissä on hallituskriisi kerran kuukaudessa.
Helmikuussa päätetään 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavasta työllisyyspaketista, jossa keskusta haluaa muutoksia työttömyysturvaan. Se ajaa niitä kokoomuksen vaatimia ”kovia toimia”, joita vasemmistopuolueet vastustavat.
Puheenjohtaja Annika Saarikon kesällä sanoman mukaan ne ovat ”paikallista sopimista ja työttömyysturvan porrastamista”. Siis asioita, joita on ilman tulosta veivattu kuukausikaupalla työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen työryhmissä, joten siltä suunnalta ei ole odotettavissa vetoapua. Vaikeat päätökset rysähtävät hallitukselle, joka on asettanut tavoitteen ja ajankohdan sille, milloin päätöksiä tulee.
Maaliskuussa katsotaan, riittävätkö viime viikolla linjatut ilmastotoimet matkalla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Jos eivät, on vasemmistoliiton ja vihreiden vuoro painaa päälle keskustan vastustaessa.
Keskustan kansanedustajien reaktio viime viikolla oli sellainen, että ei puolue tosissaan ole sitoutunut hallitusohjelman ilmasto-osaan. Se on hallituksessa jarruttamassa niitä päätöksiä, joita asiantuntijoiden mukaan oikeasti tarvittaisiin tavoitteen saavuttamiseksi.
Nyt maatalouden päästöjen osalta jäätiin työryhmien asettamisen tasolle ja fossiilisten polttoaineiden verotukseen keskusta ei halua koskea, koska vaalien alla tiedossa olisi perussuomalaisten taholta loputonta pilkkaa ja hakkaamista.
Huhtikuussa kehysriihessä linjataan jo sitten vaalikauden viimeisiä isoja päätöksiä. Vaaleihin on silloin vuosi aikaa ja gallupit aiheuttavat tuntuvaa värinää puolueiden välille.
Ensi kevätkautta vaikeuttaa politiikan muuttuminen hetkellisten spektaakkelipiikkien hauksi.
”Olisi kiinnostavaa tarkastella, missä määrin sosiaalisen median ja journalistisen median rooli on vahvistunut hallituksen sisäisten neuvotteluiden työkaluna. Oma tuntumani on, että neuvotteluiden spektaakkelimaisuus ja tarinallistaminen mediajulkisuuden kautta on lisääntynyt”, politiikan tutkija Johanna Vuorelma pohti budjettiriihen jälkeen Twitterissä.
On lisääntynyt. Niillä saa median huomion ja maksimaalisen julkisuuden ainakin pariksi päiväksi. Keväällä se toimi keskustalla ja nyt alkusyksyllä vihreillä, jotka tekivät itsestään yksinäisen ilmastotaistelijan, vaikka vasemmistoliitolla oli ihan samat tiukat tavoitteet.
Eri mielipiteet kuuluvat laajapohjaiseen monipuoluehallitukseen, mutta kansa ei arvosta riitelyä. Kriisistä kriisiin ei ole voittava yhdistelmä ensi keväänä.
uutiskirje 