Euroopan parlamentti äänestää kannastaan EU:n Pellolta pöytään -strategiaan tiistaina 19. lokakuuta. Strategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen tarkoituksena on parantaa ruoantuotantojärjestelmän kestävyyttä.
Modig tähdentää strategian tärkeyttä.
– Kyse on käytännössä siitä, että maatalous ja ruoantuotanto saadaan vihdoin täysipainoisesti mukaan ilmastotyöhön, Silvia Modig sanoo.
Torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi, kuten myös lihatuotannon antibioottien käyttöä
Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan noin kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin elintarvikejärjestelmistä.
– Euroopan on mahdotonta päästä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiinsa, elleivät maatalouden periaatteet muutu. Muutoksen on lähdettävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Maankäyttö, maatalous mukaan luettuna, on suurin luontokadon ajuri maailmassa.
Maatilojen päästöt eivät ole vähenneet
Modig pitää todella ristiriitaisena sitä, että esimerkiksi EU:n ilmasto- ja biodiversiteettirahoitusta lisätään, kun samaan aikaan 30 prosenttia EU:n budjetista menee maataloustukiin, jotka eivät kannusta tai tuota päästövähennyksiä. Yhteinen maatalouspolitiikka onkin hänen mukaansa saatava linjaan ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen mukaan vuosina 2014–2020 maatalouden ilmastotoimiin ohjattiin EU:ssa 100 miljardia euroa, mutta maatilojen päästöt eivät sinä aikana vähentyneet.
– Suuri osa EU:n ilmastomenoista kohdistuu maatalouteen, mutta maatalouden päästöt eivät vähene ilmastotoimista ja -rahoituksesta huolimatta. Maataloudelle pitää asettaa omat päästövähennystavoitteet. Samaa suosittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ja samaa vaaditaan nyt Euroopan parlamentin äänestyksessä olevassa Pellolta pöytään -raportissa, Modig sanoo.
– EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti tue maanviljelijöitä ja tuottajia riittävällä tavalla siirtymään kohti kestävää ruoantuotantoa. Se kannustaa laadullisten muutosten sijaan määrään eli tuotannon ja tilakoon kasvattamiseen.
Keinoja on Modigin mukaan monia
– Nykyisiä viljelymenetelmiä on monipuolistettava ravinneköyhyyden ehkäisemiseksi. Torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi, kuten myös lihatuotannon antibioottien käyttöä. Nyt on korkea aika siirtyä kohti kasvispainotteisempaa ruoantuotantoa ja parantaa eläinten hyvinvointia. Lihatuotteiden liiallinen käyttö ei ole hyväksi meille myöskään terveysnäkökulmasta. Myös työoloja maatiloilla ja ruoantuotannossa on parannettava.
– Tarvitsemme ruoantuotantoon kokonaisvaltaisen näkökulman, jossa myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisten terveys ja eläinten hyvinvointi otetaan aidosti huomioon. Nykyinen ruoantuotanto ei ole näiden suhteen kestävällä pohjalla, Modig sanoo.
Euroopan komissio suunnittelee kieltävänsä useiden tuotantoeläinten kasvattamisen häkissä vuoteen 2027 mennessä. Turkiseläimiä komission tiedonannossa ei mainita.
– Häkkikasvatuksen kielto on mielestäni merkittävä askel oikeaan suuntaan. EU:n on luovuttava häkkikasvatuksesta mahdollisimman laajasti. Turkiseläimiä ei voida jättää näin merkittävän lainsäädännön ulkopuolelle, Modig sanoo.
Silvia Modig on Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen ja vasemmistoryhmän koordinaattori valiokunnassa.
uutiskirje 
