Yli puolet SDP:n kansanedustajista allekirjoitti viime viikolla kansanedustaja Kimmo Kiljusen kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle osoitetussa kysymyksessä perätään selvitystä mahdollisuudesta palauttaa puoliväli-indeksi työeläkkeisiin ja alle 1 400 euron suuruisten työeläkkeiden korottamista eläkerahastojen tuotoilla.
Nykyinen taitettu indeksi hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995 osana varautumista suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Siinä palkkakehityksen painoarvo on 20 prosenttia ja kuluttajahintojen 80 prosenttia. Tätä ennen kummankin painoarvo oli 50 prosenttia.
Kiljusen esityksestä on tullut niin paljon lunta demaritupaan, että kyselystä ovat jo irtisanoutuneet sen allekirjoittaneet SDP:n varapuheenjohtajat Niina Malm ja Matias Mäkynen.
Tiistaina SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Uutissuomalaiselle, ettei ryhmä kannata puoliväli-indeksin palauttamista eläkkeisiin. Hän sanoo, että kirjalliset kysymykset eivät ole uusien linjauksien paikkoja, vaan kansanedustajien kysymyksiä hallitukselle. Kirjallisia kysymyksiä tehdään hallitukselle vuosittain satoja.
Aiemmin tiistaina Demarinuoret julkistivat avoimen kirjeen Kiljuselle. Siinä he kehottavat lopettamaan faktojen vääristelyn.
”Kansanedustaja Kimmo Kiljusen retoriikka rakentuu harhaanjohtavien väitteiden varaan, jotka asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen kumonneet”, nuorisojärjestö toteaa.
”Indeksimuutos kurjistaisi nuorten eläkkeitä”
Eläkerahastoissa ei ole mitään ylimääräisiä varoja. Kiljusen mukaan ne ovat kasvaneet 240 miljardiin euroon, mutta Demarinuorten mukaan hän jättää samalla mainitsematta, että kolikon toisella puolella vastuut ovat kasvaneet lähes nelinkertaisiksi.
”Työeläkkeiden nostaminen nuorten kustannuksella ei ole oikeudenmukaista. Kun ylimääräistä rahaa ei ole, kurjistaisi indeksimuutos tavalla tai toisella nuorten eläkkeitä. Samalla suurimmat hyötyjät olisivat he, joille on karttunut eniten työeläkettä. Mikäli edustaja Kiljunen on tähän valmis, olisi rehellisyyden nimissä reilua sanoa se ääneen. Toisin kuin puoluejohto, hän ei ole perääntynyt lähtöasemistaan lainkaan”, Demarinuoret kirjoittavat, ja toteavat eläkepopulismin horjuttavan entisestään nuorten aikuisten luottamusta eläkejärjestelmään.
Kimmo Kiljunen putosi eduskunnasta vuonna 2011. Uudelleen kansanedustajaksi hän nousi viime vaaleissa. Kiljunen kampanjoi silloin voimakkaasti eläkeasialla.