Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi on huolissaan aliurakoitsijoiden asemasta tilanteessa, jossa pääurakoitsija ajautuu konkurssiin.
– Monissa kunnissa on menossa esimerkiksi suuria kouluremontteja, jotka toteutetaan alihankintoina, eli sopimusketjuina. Tällöin yritys solmii sopimuksen hankkeen toteuttamisesta tilaajan eli kunnan kanssa, Semi sanoo.
– Tämän jälkeen yritys tilaa osasuorituksena esimerkiksi koulun ikkunaremontin urakoitsijalta, eli alihankkijalta.
Monet alihankkijat ovat pieniä yrityksiä.
Yritys ja aliurakoitsija solmivat erillisen sopimuksen. Kyse on siis kahdesta itsenäisestä sopimuksesta, eikä päähankkeen tilaaja ja alihankkija siten ole keskenään lähtökohtaisesti sopimussuhteessa. Heillä ei ole toisiinsa nähden oikeuksia ja velvollisuuksia.
– Suuri ongelma sopimusketjuissa on se, että mikäli yritys menee konkurssiin, ei alihankkija voi vaatia tilaajalta saataviaan. Semi painottaa.
– Pahimmassa tapauksessa se ei saa niitä myöskään yrityksen konkurssipesältä. Tämän vuoksi alihankkijat joutuvat kohtuuttoman vaikeaan tilanteeseen, ja sopimusketjut tuovat heille liian paljon epävarmuutta ja riskejä.
Vakavia vaikeuksia
Semi kysyy, miten pääurakoitsijan konkurssitilanteessa aliurakoitsijan asema voitaisiin turvata nykyistä paremmin ja minkälaisia lainsäädännön muutoksia tähän tarvitaan.
Hän on jättämässä asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
– Monet alihankkijat ovat pieniä yrityksiä, joiden toiminta joutuu vakaviin vaikeuksiin, jos ne eivät saa rahojaan pääurakoitsijan mennessä konkurssiin, Semi muistuttaa.
– Kyseessä voi olla kymmenien tuhansien eurojen tai jopa sitä suurempiakin saatavia. Tämän tilanteen korjaamisessa on siis kyse monesti nimenomaan pienten yritysten toiminnan edellytysten parantamisesta.
Hän korostaa sitä, että varsinkin julkisissa hankinnoissa on toimittava esimerkillisesti tässäkin. Se tarkoittaa, että alihankintaketjut eivät saa asettaa ketään kohtuuttomaan asemaan.
uutiskirje 
