Tiilitalojen vierellä seisoo valtavia muovitynnyreitä, joihin kerätään talojen aaltopeltikatoilta valuva sadevesi. Nyt tynnyrit kuitenkin kumisevat tyhjyyttään, sillä pohjoisen Argentiinan El Impenetrablen alueella ei ole juurikaan satanut kahteen vuoteen.
– Asiat ovat viime aikoina olleet erittäin huonosti. Syyskuussa satoi yhtenä päivänä, mutta silloinkin hyvin vähän, Francisco Montes sanoo. Montes on elänyt vaimonsa kanssa 35 vuotta yksinäisessä talossa keskellä yksitoikkoisen kuivaa pensaiden ja harvojen puiden pilkuttamaa maisemaa, kilometrien päässä lähimmästä naapurista.
Talolle johtavalla hiekkatiellä näkyy harvakseltaan ihmisiä tai kulkuneuvoja, sen sijaan on paljon suurempi mahdollisuus törmätä lehmiin, vuohiin, hevosiin ja jopa sikoihin. Seudun kotieläinten annetaan yleisesti vapaasti vaeltaa ja etsiä itse laitumensa.
Läpitunkematon
Chacon tasangon Argentiinalle kuuluvassa osassa sijaitseva El Impenetrable (läpitunkematon) on nelisen miljoonaa hehtaaria laaja ja nimensä mukainen metsä- ja ruohikkoalue, jonka pensastojen lomassa kulkee vain muutama maantie. Lämpötilat kohoavat tukahduttavan korkeiksi ja veden vähyys kellertää kasvipeitettä.
Sateita tulee yleensä eteläisen pallonpuoliskon kolmen kesäkuukauden aikana, mutta Chacon tässä osassa sateet ovat olleet niukkoja niin pitkään kuin muistia riittää.
Kahden viime vuoden aikana tilanne on huonontunut entisestään. Vuosina 2018 ja 2019 satoi kolme kertaa enemmän kuin keskimäärin, ja siitä seurasi pahoja tulvia. Sen jälkeen kuivuus on ollut erityisen ankaraa.
Kaivon syvyys ei riitä
Vesijohtovettä ei ole, mutta Montesin tilalla on tuhansia litroja sadevettä säilövä tankki ja 11 metriä syvä kaivo. Montesit ovat periaatteessa hyvin varautuneet olosuhteiden luomiin monimutkaisiin haasteisiin. Viime aikoina säiliölle on kuitenkin ollut vähän käyttöä, eikä yhdentoista metrin syvyys enää riitä.
– Kaivosta nousee murtovettä, hyvin suolaista. Täytyisi porata ainakin 20 metriä syvemmälle, jotta saisi hyvää vettä, Montes sanoo.
Montes on koko 73 vuoden ikänsä elänyt tietäen, että vesi on niukka hyödyke. Kokemus antaa tyyneyttä vaikeina aikoina.
– Aiemmin otimme vettä kaivosta ja suoraan joesta, hän muistelee.
Montesin mainitsema joki on La Platan tasangon suurimpiin jokiin lukeutuvan Bermejon sivuhaara, joka virtaa noin 500 metrin päässä hänen pelloltaan. Bermejitona eli pikku Bermejona paikallisesti tunnettu virta on yksi El Impenetrablen harvoista joista. Sen rantapenkereillä kasvillisuus loistaa sellaisissa syvän vihreän sävyissä, joita ei näe seudulla muualla.
Juomavesi kaupungista
Muutaman kilometrin päässä Montesin tilalta, lähellä 128 000 hehtaarin kokoista El Impenetrablen kansallispuiston sisäänkäyntiä on 160 neliömetrin laajuinen sadevesikeräin. Keräimen peltilevyiltä vesi valuu kahteen 40 000 litran säiliöön. Järjestelmä rakennettiin vuonna 2019 osana Argentiinan ympäristöministeriön ohjelmaa, jolla tuetaan haavoittuvia maaseutuyhteisöjä.
Esteban Argañaraz elää vain sadan metrin päässä sadevesikeräimestä. Toisinaan hän hakee vettä yhteisön vesisäiliöistä, mutta koska se ei riitä, hänen täytyy ostaa juomavetensä lähimmästä kaupungista. Lähimpään kaupunkiin, Mirafloresiin, on 60 kilometrin matka tomuista hiekkatietä pitkin.
– Tänä vuonna ostin 8 000 litran vesisäiliön. Säiliö maksoi vain 700 pesoa (6 euroa), mutta sen kuljettamisen hinta olikin 4 000 pesoa (35 euroa), Argañaz kertoo.
Samalla hän esittelee talon eteen kaivettua kaivoa. Siitä pitäisi saada vesi eläimille ja kasteluun. Kaivo on rutikuiva.
Argañazilla, 60, ja vaimolla on kotipuutarha, jossa he ovat kasvattaneet vihanneksia ja hedelmiä. Veden puutteen vuoksi heidän on täytynyt käytännöllisesti katsoen hylätä se. Ankara kuivuus näkyy myös lehmien ja vuohien luisevuudessa.
Koko elämä pyörii veden hankkimisen ympärillä
– Chacon maakunnan sateiden tärkein ominaispiirre on suuri vaihtelevuus, vesi-insinööri, Chacon maakunnan vesihallinnon entinen johtaja Hugo Rohrmann selittää. Hyvät, keskiverrot ja huonot vuodet seuraavat toisiaan täysin ennustamattomasti.
Toinen tärkeä piirre on jopa 50 celsiusasteeseen nousevista kesähelteistä johtuva voimakas haihtuminen.
– Haihtumisen vuoksi riittävän suuria kosteikkoja tai pohjavesivarastoja ei pääse muodostumaan, joten ihmisille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kerätä sadevettä, jota sitäkin saadaan niukasti. Veden puute tekee paikallisen väestön elämän kaiken aikaa vaikeammaksi, Rohrmann kertoo.
– Koko elämä pyörii veden hankkimisen ympärillä, El Impenetrablessa kaksi vuotta elänyt biologi Constanza Mozzoni sanoo. Buenosairesilainen Mozzoni tekee sosiaalityötä Rewilding Argentina -järjestössä El Impenetrablen alueella.
Mozzonin talossa kansallispuiston vierellä on sadevettä keräävä katto. Rewilding Argentinan täytyy kuitenkin toimittaa henkilökunnalleen pullovettä Mirafloresin kaupungista, El Impenetrablen ainoaa turvallista maantietä pitkin.