Opposition ykköspuolueen asemasta kilpaileva perussuomalaiset on julkaissut vaihtoehtobudjettinsa, jonka keskeisimpinä sisältöinä ovat leikkaukset puolueen ykkösinhokkeihin: kehitysapuun, Yleisradioon ja maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin. Vastaavasti perussuomalaiset keventäisi muun muassa polttoaineveroa, laskisi tuloverotusta ja kiristäisi suurten säätiöiden verotusta.
Yhteensä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa olisi siis valtion menojen pienentämistä 728 miljoonalla ja valtion tulojen pienentämistä 681 miljoonalla. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ottaisi 47 miljoonaa eli 0,67 prosenttia vähemmän velkaa kuin Sanna Marinin hallituksen esityksessä.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista voi päätellä muutaman asian.
Ensinnäkin sen, että puolueen puheita valtionvelasta ei kannata ottaa tosissaan. Jo vaihtoehtobudjettinsa johdantosivulla perussuomalaiset puhuu ”vastuuttomasta velkaantumistahdista”, mutta perussuomalaisten keinoilla ei velkaantumiselle tapahdu käytännössä mitään.
Persujen leikkauskohteet ovat myös epärealistisia. On älytöntä puhua, että hädänalaisia ihmisiä pitää auttaa lähellä ja samalla esittää käytännössä kehitysavun lakkauttamista. Perussuomalaisten esitys leikkaisi kehitysyhteistyöltä peräti 68 prosenttia.
Sen sijaan populismin puolue taitaa. Polttoaineiden verotukseen puolue esittää massiivisia leikkauksia, kun viime vaalikaudella puolue oli siunaamassa kaikkien hallitusten tavoin veron indeksikorotuksen.
Puolueen puhe ilmastotoimien haitallisuudesta yrityksille on siinäkin mielessä mielenkiintoista, että suomalaiset yritykset ovat jo kääntäneet kelkkansa. Nyt yritykset vaativat EK:n johdolla valtiolta ilmastotoimiin vauhtia.
Näyttääkin siltä, että yritykset ovat oppineet rikkidirektiivi-sekoilusta läksynsä. Sen uskottiin tuhoavan suomalaisen yrityskentän, mutta kävikin päinvastoin.
Toisen suuren oppositiopuolueen kokoomuksen vastikään julkaistussa vaihtoehtobudjetissa oli sentään roimia leikkauksia, jotka oikeasti vähentäisivät velkaantumista. Se, että leikkaukset osuvat heikommassa asemassa oleviin, on kokoomuksen arvovalinta.
Samalla on hyvä huomata, että edes kovilla leikkauksilla ei päästä lähellekään tasapainoa. Jos valtion velkaantumisen haluaa pysäyttää, ei sitä leikkaamalla voi tehdä. Tai tietenkin voi, mutta sitten moneen paikkaan jäävät hyvinvoinnista vain savuavat rauniot.