KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pakolaistaustainen väitöskirjatutkija kokemuksistaan: Maisteri ohjattiin kouluttautumaan lähihoitajaksi

Moussa Ahmadilla on maisterintutkinto Poitiersin yliopistosta Ranskasta vuodelta 2009. Työkokemusta hänellä on valtionhallinnosta, kunnista, kolmannelta sektorilta sekä kansainväliseen organisaatioon liittyvistä tehtävistä.

Moussa Ahmadilla on maisterintutkinto Poitiersin yliopistosta Ranskasta vuodelta 2009. Työkokemusta hänellä on valtionhallinnosta, kunnista, kolmannelta sektorilta sekä kansainväliseen organisaatioon liittyvistä tehtävistä.

Moussa Ahmadin mukaan valtion kotouttamisohjelman toteuttaminen ei toimi käytännössä. Asiakkaita ei kuunnella.

Kai Hirvasnoro
1.12.2021 9.54

Suomessa puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, mutta asenteet ulkomaalaistaustaisiin ovat ennakkoluuloiset. Palestiinalais-syyrialainen Moussa Ahmad tuli Suomeen vuonna 2009.

– Huomasin tuolloin, kuten monet muutkin maahanmuuttajat, että pääseminen suomalaisille työmarkkinoille on hankalaa. Opinto-ohjaaja ohjeisti minut aloittamaan nollasta ja opiskelemaan lähihoitajaksi, vaikka minulla oli maisterintodistus Ranskasta ja kansainvälistä työkokemusta useista tehtävistä, kuten YK:n alaisen UNIDOn kansallisena asiantuntijana, Ahmad kertoo Vaasan yliopiston tiedotteessa.

Ahmad hyväksyttiin sittemmin jatko-opintoihin Vaasan yliopistoon tekemään väitöstutkimusta. Väitöskirja vuosien 2016–2019 valtion kotouttamisohjelmasta pakolaisten näkökulmasta tarkastetaan perjantaina 3. joulukuuta.

Moussa Ahmad on samanaikaisesti työskennellyt työvoimahallinnossa maahanmuuttajien kotouttamisen parissa. Nykyään hän toimii nuorille suunnatun neuvontapalvelu Ohjaamon omavalmentajana.

Ahmadin tutkimuksen mukaan kotouttamisohjelman ongelma ei ole toimenpiteissä, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja hallituksen välillä sekä toteutuksessa.

Vuosina 2015–2016 Suomeen tulleiden turvahakijoiden määrä kasvoi nopeasti, ja Suomi vastaanotti noin 35 000 hakemusta. Sipilän hallitus toi pöytään uuden kotouttamisohjelman vuosille 2016–2019. Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kuitenkin myöhemmin, että se ei ollut toimiva.

Palvelujen käyttäjiä ei kuunnella

Moussa Ahmadin tuotantotalouden väitöstutkimuksen mukaan asiakkaan, eli pakolaisen, näkökulman huomioiminen voisi auttaa uusien toimien ja uuden politiikan suunnittelussa. Vaikka pakolaiset ovat palveluiden pääasiallisia käyttäjiä, heillä ei ole paljonkaan sanan sijaa kotouttamiseen liittyvässä päätöksenteossa, eikä heidän palautteensa pääse päätöksentekijän pöydälle.

– Enemmistö tutkimukseen osallistuneista pakolaisista oli samaa mieltä valtion kotouttamisohjelman toimenpiteistä. Ongelma ei ole olekaan itse ohjelmassa, vaan sen erilaisissa ensisijaisissa tavoitteissa pakolaisten ja hallituksen välillä, sekä valtion kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa, Ahmad kertoo.

Ongelmat liittyvät kansalaisvaatimuksiin ja perheenyhdistämiseen. Niihin liittyvä politiikka on vaikuttanut kielteisesti kotoutumiseen ja valtion kotouttamisohjelman onnistumiseen muuttamalla pakolaisten elämänpolun Suomessa pitkäksi ja kalliiksi.

Liian kovat kielivaatimukset

Ahmadin mukaan kielivaatimusten suhteen tulisi ottaa käyttöön Hollannin malli, jossa kansalaisuuden saaminen ei tyssää epäonnistumiseen kielitestissä, vaan tarjolla on vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kansalaisuutta voisi Suomessakin hakea myös silloin, kun on opiskellut suomea 600 tuntia ja yrittänyt neljä kertaa päästä testistä läpi, hän ehdottaa.

Suomessa myös rangaistaan ahkerasti opiskelevia pakolaisia leikkaamalla tukea.

Oli myös harvinaista ohjata ulkomaalaisia korkeiden työllisyystulosten työvoimapalveluihin. Ahmadin omat kokemukset ovat haastateltujen pakolaisten mukaan arkipäivää vielä nykyäänkin.

Kultainen tunti ratkaisee

Moussa Ahmad tekee väitöksessään käytännön ehdotuksia parempaan kotouttamiseen.

Yksi niistä on kultaisen tunnin strategian käyttöönotto kotouttamisessa. Käsite on peräisin kriisitilanteista ja sairaanhoidosta. Ensimmäiset 60 minuuttia ratkaisevat, miten tilannetta voidaan hoitaa.

Kotouttamisessa kultainen tunti tarkoittaisi nopeampaa reagointia. Esimerkiksi palveluiden jaksottamisen sijaan niitä voisi tarjota samanaikaisesti, kielikoulutusta aamulla ja työkokeilua iltapäivällä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Yhden luukun ohjauskeskus, niin sanottu Koto-talo tai Kotouttamisen talo, tarkoittaisi Moussan mukaan kunnan maahanmuuttajapalveluiden ja TE-toimiston palveluiden yhdistämistä. Tämä olisi kotoutujille melkein sama kuin Ohjaamo nuorille. Neuvonnan saisi yhdestä paikasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään