Valtiovarainministeriön tiedotteen otsikko on lakoninen: ”Valtion velanoton tarve vuonna 2021 ennakoitua pienempi”. Se nimittäin sisältää uutisen, että valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta peräti kahdeksan miljardia euroa ennakoitua vähemmän velkaa tänä vuonna.
Asiaan kiinnitti huomiota toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà Twitterissä.
”Kukapa olisi uskonut, että elvytys vahvistaa näinkin nopeasti julkista taloutta”, Laina pohtii viestissään.
VM:n tiedotteessa kerrotaan, että koska velkaa otetaan massiivisesti ennakoitua vähemmän, on valtion ja koko julkisen talouden velkasuhde noin 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin syksyn talousennusteessa kerrotaan.
”Velkaa ei olekaan 71,2 % vaan 67,7 % BKT:stä”, Lainà kirjoittaa.
Valtio velkaantuukin 8(!) mrd e vähemmän tänä vuonna kuin oli ennakoitu. Kukapa olisi uskonut, että elvytys vahvistaa näinkin nopeasti julkista taloutta. https://t.co/4QpddPyOKK
— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) December 1, 2021
VM:n mukaan muutos ei vaikuta talouden niin sanottuun isoon kuvaan tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteisiin.
Valtiovarainministeriön mukaan syitä huomattavasti budjetoitua pienempään velanottoon on useita. Yksi on se, että valtiokonttori otti vuonna 2020 velkaa, kun se varautui koronakriisistä aiheutuviin menoihin.
– Ensinnäkin valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa eli velanoton tarvetta tulee katettua edellisenä vuonna kassaan kertyneellä velalla, VM:n tiedotteessa kirjoitetaan.
Lisäksi arvio tämän vuoden toteutuvista tuloista ja menoista poikkeaa noin 5,5 miljardia euroa.
– Tätä selittää muun muassa se, että valtion talousarviossa osa määrärahamomenteista on niin sanottuja siirtomäärärahoja, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan. Vuodelle 2021 on esimerkiksi budjetoitu monivuotisia investointeja sekä koronavirusepidemiaan liittyviä siirtomäärärahoja, joiden käyttö toteutunee osin vasta tulevina vuosina, VM:n tiedotteessa kirjoitetaan.
Lainà pohtii, että suurin syy muutokselle lienee jossain muualla. Hän kiinnittää viestissään huomiota, että tiedotteessa ei kerrota, kuinka paljon siirtomäärärahojen muutos vaikuttaa.
”Osa ehkä selittyy siirtomäärärahoilla (ei sanota miten pieni osa), mutta eiköhän lopulta suurin osa taida selittyä vaihtotaseen ennusteen epäonnistumisella.”
Osa ehkä selittyy siirtomäärärahoilla (ei sanota miten pieni osa), mutta eiköhän lopulta suurin osa taida selittyä vaihtotaseen ennusteen epäonnistumisella. https://t.co/AsiBf18SMn
— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) December 1, 2021
uutiskirje 
