Maan hallituksen uusilla ravintoloiden toimintaa rajoittavilla päätöksillä on Palvelualojen ammattiliiton PAMin mukaan armottomat vaikutukset alan työntekijöihin, jotka on ennestään on ajettu äärirajoille.
– Ensimmäisistä laajoista lomautuksista on jo ilmoitettu. Tämä ei ole mieluinen joululahja työntekijöille, jotka ovat joutuneet kriisipuskureiksi jo useaan otteeseen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kommentoi.
Työntekijöiden toimeentulo on turvattava
PAM peräänkuuluttaa kohdennettuja toimia, joiden avulla ravintolatyöntekijöiden toimeentulo voitaisiin turvata. Jo nyt ravintola-alalla kärsitään työntekijäpulasta. Toistuva toimeentulon ja työsuhteiden epävarmuus heikentää alan vetovoimaa entisestään.
Erityisesti ansiopäivärahan viiden päivän korvaukseton omavastuuaika tulisi poistaa välittömästi sekä tehdä tarvittavat päätökset, jotta aiemman mukaisesti työttömyyspäiväraha ei pandemian aikana kuluttaisi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa.
Myös riittävä työttömyysturvan taso rajoitteiden vuoksi lomautetuille ja irtisanotuille tulisi taata. PAM katsoo, että lomautettujen ja irtisanottujen työntekijöiden työttömyysturvan tason tulisi olla 85−90 prosenttia sitä edeltäneestä palkasta, jotta työntekijät eivät ajautuisi kohtuuttomaan tilanteeseen äkillisten lomautusten ja mahdollisten irtisanomisten myötä. Tämä voitaisiin PAMin mukaan toteuttaa korottamalla ansiopäivärahan laskennassa käytettyä prosenttiosuutta peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusteena olevan päiväpalkan erotuksesta vähintäänkin taitekohdan alittavien palkkojen osalta.
– On todella surullista, että hallitus jatkaa linjalla, jossa työntekijät saavat tyytyä tavanomaiseen työttömyysturvaan, kun aiemmin voimassa olleet työntekijöitä turvaavat muutokset on jo purettu. Yrityksiä on pyritty tukemaan, mutta työntekijät on jätetty selviämään omillaan. Koronapandemian taltuttaminen ei voi tapahtua kurittamalla jo muutenkin heikossa asemassa olevia työntekijöitä, Rönni-Sällinen summaa.
PAMin tutkimukset pandemia-ajalta osoittavat, että rajoituksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia kriisitoimialojen työntekijöiden toimeentuloon, kun merkittävä osa heistä on joutunut purkamaan säästöjään tai velkaantumaan välttämättömien menojen kattamiseksi lomautusten ja irtisanomisten myötä. Työntekijöiden toimeentuloon kohdistuvien tukitoimien puute on myös heikentänyt esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan vetovoimaa, koska alalla työskentely koetaan oman toimeentulon kannalta riskialttiiksi.