Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne kertoi viime torstaina blogissaan kannattavansa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Tänään maanantaina myös vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä ilmoitti olevansa samalla kannalla.
”Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Pitkän harkinnan jälkeen koen, että NATO-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja rauha. Puolustusbudjettimme täyttää käytännössä jo Naton tavoitteet. Suomen kannattaa neuvotella Norjan tapaan NATO-sopimukseen omat ehtonsa”, Alametsä kertoi Twitterissä alkuiltapäivällä.
Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Pitkän harkinnan jälkeen koen, että NATO-jäsenyys olisi tie varmistaa Suomen itsenäisyys ja rauha. Puolustusbudjettimme täyttää käytännössä jo Naton tavoitteet. Suomen kannattaa neuvotella Norjan tapaan NATO-sopimukseen omat ehtonsa.
— Alviina Alametsä (@alviinaalametsa) January 3, 2022
Alviina Alametsän mainitsemat Norjan ehdot tarkoittavat muun muassa sitä, että se samoin kuin Tanska on kieltäytynyt ottamasta vastaan rauhan aikana pysyviä joukkoja tai ydinaseita alueelleen. Viime aikoina Norjan kanta on kuitenkin lieventynyt. Se sallii Yhdysvalloille sotilaallisen infrastruktuurin rakentamisten Norjan maaperälle, mutta Norjan mukaan ne eivät ole erillisiä tukikohtia.
Runsas neljännes suomalaisista kannattaa
Varapuheenjohtaja Atte Harjanne kirjoitti 30.12. Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. ”Ovensuussa pysyttely on silti katsottu riittäväksi tähän asti, mutta huolestuttavasti kehittyvän turvallisuustilanteen soisi herättävän päivittämään tilannearviota”, hän totesi.
EVAn syksyllä julkaisemassa tutkimuksessa 26 prosenttia suomalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä ja 40 prosenttia vastustaa. Viime syksystä jäsenyyden kannatus lisääntyi neljä prosenttiyksikköä. Jos asiaa olisi mitattu uudestaan vuoden päättyessä, Harjanne veikkaisi kannatuksen kasvaneen. Syy ei hänen mukaansa ole niinkään Naton tekemisissä vaan ”uhkailevassa ja ärhentelevässä naapurissa”.
Vihreät linjasivat vuoden 2018 tavoiteohjelmassaan, ettei puolue näe Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena, mutta turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava. Nyt turvallisuuspoliittista tilannetta leimaavat Venäjän Ukrainan rajalle kokoamat joukot sekä Natolle osoittamat vaatimukset sen laajenemisen pysäyttämisestä ja toiminnan rajoittamisesta. Siinä nähdään etupiiriajattelua, jonka presidentti Sauli Niinistö torjui uudenvuodenpuheessaan.
Trumpin vaikutus korvautui Putinin vaikutuksella
Vihreiden Nato-kantaa selvitti maanantaina Ylen Ykkösaamussa ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän sanoi puolueen sitoutuneen hallituksen antamaan, eduskunnassa yksimielisesti hyväksyttyyn ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Siinä todetaan Nato-optio ja se, että ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.
– Tässähän voidaan hyvin käydä sitä keskustelua, että onko kansainvälinen turvallisuusympäristö nyt muuttunut niin paljon, että pitäisi tehdä uusia johtopäätöksiä, mutta kyllä kehottaisin tässä keskustelussa analyyttisyyteen ja harkintaan. Kysymys on suuresta asiasta, mutta ikäviä merkkejä on ilmassa Ukrainan ympärillä, mutta on varmasti niin, että tällaisia päätöksiä ei toisaalta tehdä aivan hetkessä, Haavisto pyöritteli.
Vielä vuonna 2019 vihreiden johtotehtäviin pyrkivät olivat selvästi Nato-jäsenyyttä vastaan . Silloin sotilasliittoa leimasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhitteleva politiikka. Nyt käänteisen leiman sille antaa monien silmissä Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Vihreiden toinen europarlamentaarikko Ville Niinistö kirjoittaa blogissaan näyttävänsä keltaista valoa Nato-jäsenyydelle.
”Olemme tosiasiallisesti ja syvällä puolustusyhteistyössä Nato-maiden kanssa sekä kahdenvälisesti että Nato-kumppanuuden kautta. Jos olemme jo tosiasiallisesti sitoutuneet yhteistyöhön, kannattaisiko edistää omia arvojaan myös Naton jäsenenä ja sitä kautta vaikuttaa läntisen arvoyhteisön vakaaseen kehitykseen myös tulevaisuudessa?” Niinistö kysyy.
”Suomen ääni Naton sisällä voisi olla maltillinen, vakautta ja rauhaa korostava ääni. Myöskään vihreänä en näe, että arvoni estäisivät sotilasliiton jäsenyyttä itsessään. Eivät esimerkiksi Saksan vihreät ole ajamassa Saksan eroa Natosta vaan tuovat esille arvojaan yhteisön sisällä, kuten myös kriittisyydessään Saksan riippuvuuteen Venäjän maakaasusta ja Nord Stream 2 -hankkeesta”, hän toteaa.
Vihreiden kolmas europarlamentaarikko Heidi Hautala on sanonut jo vuosia sitten olevansa enemmän Nato-jäsenyyden kannalla kuin sitä vastaan.
Uutista täydennetty Ville Niinistöllä ja Heidi Hautalalla 3.1. kello 15.22.