Äärioikeistolaista Junes Lokkaa natsipelleksi kutsunut toimittaja Johanna Vehkoo sai tiistaina vapauttavan tuomion korkeimmasta oikeudesta. KKO kumosi Vehkoon kunnianloukkaustuomion, jonka hän sai käräjäoikeudelta ja hovioikeudelta. Näin Vehkoo vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja vahingonkorvausvelvollisuudesta.
Johanna Vehkoon Kansan Uutisissa joulukuussa julkaistun haastattelun voi lukea täältä .
Vehkoo käytti marraskuussa 2016 kaveripiirilleen tarkoitetussa Facebook-kirjoituksessaan Lokasta ilmausta ”natsipelle”. Hovioikeuden mukaan se oli omiaan aiheuttamaan halveksuntaa.
Vehkoo on vuosia kestäneessä oikeusprosessissa vedonnut siihen, että kirjoituksessa käytetyt ilmaisut eivät olleet kunnianloukkaussäännöksessä tarkoitettuja solvaavia tai halventavia ilmaisuja, vaan luonnehdintoja Lokan poliittisesta ideologiasta.
Korkein oikeus on sitä mieltä, että ilmaisu ˮnatsiˮ on paitsi kansallissosialistia tai kansallissosialismin kannattajaa kuvaava nimitys, myös voimakkaan negatiivisia mielleyhtymiä sisältävä haukkumasana. Ilmaisut, joissa toista henkilöä kutsutaan rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi, ovat ainakin yksittäin arvioituina toista halventavia ja täyttävät tältä osin rikoslain tarkoittaman toisen halventamisen.
Asiayhteys ratkaisee
Vehkoon on siten katsottava kirjoituksessaan käyttäneen Lokasta halventavia ilmaisuja, KKO toteaa, mutta jatkaa, että ”kärkevät ja halventavatkaan ilmaisut eivät kuitenkaan välttämättä merkitse rikoslain tarkoittamaa toisen kunnian loukkaamista, ja niitä tulee tarkastella huomioon ottaen se asiayhteys, missä ilmaisu on esitetty”.
Tässä tapauksessa asiayhteys oli se, että Vehkoon oli tarkoitus esiintyä Rovaniemellä kirjakaupassa järjestetyssä tilaisuudessa ja esitellä uutta tietokirjaansa. Esteen vuoksi hän ei kuitenkaan päässyt tilaisuuteen.
”A:n [Vehkoo] mukaan B [Lokka] oli yhdessä toisen henkilön kanssa tullut paikalle tarkoituksenaan ´väijyttää` A, haastatella häntä salanimellä ja häiriköidä tilaisuutta. Tilaisuuden järjestäjät olivat tämän vuoksi varautuneet järjestyshäiriöihin ja pyrkineet turvaamaan järjestyksen ylläpitämisen”, ratkaisuselostuksessa kerrotaan.
”Facebook-kirjoituksessa A:n oli ilmoituksensa mukaan tarkoitus tuoda rajatulle joukolle eli noin 200 Facebook-seuraajalleen esiin B:n taholta kohdistettu häirintä ja se, että valemedioista kirjoittavien häirintä ei ole enää pelkästään nettikirjoittelua. A on freelance-toimittaja ja tietokirjailija, joka on käsitellyt journalistisessa työssään etenkin valeuutisten ja disinformaation leviämistä nyky-yhteiskunnassa”, selostus jatkuu.
Ääriajattelija altistaa itsensä kovallekin kritiikille
Hovioikeus oli sitä mieltä, ettei Vehkoon kirjoitus ei käsitellyt Lokan menettelyä politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa eikä kirjoituksesta ilmennyt se, että tekstin tarkoitus oli käsitellä yhteiskunnallisesti merkittävää asiaa, eli toimittajiin kohdistuvaa häirintää.
Korkein oikeus puolestaan katsoo, että myös oikeus liioitteluun ja provokaatioon on ihmisoikeustuomioistuimen mukaan tietyissä tilanteissa sananvapauden suojaamaa. Provosoivia tai vihamielisiä kannanottoja julkisuudessa esittänyt taikka ääriajattelusta tunnettu poliitikko tai julkisuuden henkilö altistaa itsensä kovallekin kritiikille ja hänen sietokynnyksensä tulee tämän vuoksi olla tavanomaista korkeampi.
”Korkein oikeus toteaa, että B on edellä kohdassa 25 todetulla tavalla esittänyt julkisessa toiminnassaan provosoivia, tiettyjä ihmisryhmiä halventavia ja vihamielisiä näkemyksiä. Korkein oikeus katsoo, että B:n tulee oman menettelynsä vuoksi itsekin sietää kovempaa kritiikkiä omaa toimintaansa kohtaan.”
Kirjoituksen pääpaino Lokan menettelyssä
KKO:n mukaan Vehkoon kirjoituksen pääpaino on ollut Lokan menettelyssä eikä hänen henkilökohtaisissa ominaisuuksissaan, vaikka se on sisältänyt yksittäisiä asialliseen keskusteluun kuulumattomia ja sinänsä loukkaavia ilmaisuja.
”Korkein oikeus toteaa, että A:n esittämä kritiikki ei olisi yleistä yhteiskunnallista mielenkiintoa omaavan teemansa osalta edellyttänyt loukkaavien ilmaisujen käyttämistä. Huomioon ottaen kuitenkin erityisesti B:n itse julkisuudessa esittämät yhteiskunnalliset kannanotot, kirjoitusta ei kokonaisuutena arvioituna voida pitää rikoslain 24 luvun 9 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi sen ylittävänä, mitä on pidettävä hyväksyttävänä. A:n menettely ei siten täytä kunnianloukkauksen tunnusmerkistöä”, päätöksessä todetaan.
uutiskirje 
