Keskusta palasi aluevaaleissa hetkeksi kolmen suuren puolueen joukkoon. Poikkeuksellisten vaalien synnyttämä näköharha sai puheenjohtaja Annika Saarikon muutaman viikon rauhallisemman kauden jälkeen uuteen uhoon. Vaalitulos tekee keskustasta entistä lujemman omien arvojensa puolustajan, Saarikko sanoi lauantain Ilta-Sanomien haastattelussa .
Se tarkoittaa vaikeita aikoja muutenkin riitaisalle hallitusyhteistyölle nyt, kun edessä ovat kovat neuvottelut kuukauden välein. Keskusta haraa muutenkin ilmastopäätöksiä vastaan ja nyt uusi perustelu sille löytyy energian hintojen noususta Euroopassa.
Lisäksi taloudesta ja työllisyydestä vallitsee perinteinen nokkapokka selvimmin keskustan ja vasemmistoliiton välillä. Keväällä pitäisi päättää 370 miljoonan euron leikkauksista, vaikka menopaineita on kertynyt moninkertainen määrä.
Saarikon madonlukujen perään keskustan lehti Suomenmaa julkaisi sunnuntaina puolueen varapuheenjohtajan Petri Honkosen hallitustuskaa pursuavan haastattelun , joka tosin oli ilmestynyt printtilehdessä jo kolme viikkoa sitten.
Haastattelussa Honkonen väläyttää jälleen keskustan lähtöä hallituksesta. Vihreiden kanssa on vaikeaa, mutta erityisesti hän on pettynyt demareihin, koska ”talous ei enää ole heille tärkeää”.
– Tunnelma on se, että nykyhallitus syö meiltä kaiken luovuuden ja energian. Keskustalla on ahdas olo.
Saarikko lupasi vakautta, mutta sitä ei saatu
Keskustalla on vaikeaa, ahdasta ja keljua. Tätä on kuultu syksystä 2019 alkaen. Eikä mikään ole muuttunut, vaikka Saarikko lupasi puheenjohtajaksi tullessaan vakautta edeltäjänsä Katri Kulmunin jatkuvien erouhkausten tilalle.
Ei Saarikolta eikä muiltakaan keskustavaikuttajita ole kuultu myönteistä sanaa siitä, että Suomen talous on paljon paremmassa kunnossa kuin kukaan uskalsi odottaa kaksi vuotta sitten koronan iskiessä. Silloin pidettiin selvänä, että hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen voi unohtaa. Nyt se on melkein toteutunut, 1,5 vuotta ennen seuraavia vaaleja.
Sattumaa tai ei, Saarikon erityisavustaja ja keskustan ministeriryhmän sihteeri Tuomas Vanhanen julkaisi juuri sunnuntaina Twitterissä kovia työllisyyslukuja, joista hän antoi tunnustusta sekä edelliselle että nykyiselle hallitukselle.
Työllisiä on 210 000 enemmän kuin kesällä 2015. Trendi nyt 2,6 milj.
Arvostelua on tullut sekä liian kovista että liian pehmeistä päätöksistä. Taloudessa on paistanut aurinko, mutta myös myrskynnyt.
Ka. lähes kaksi bussillista lisätyöllisiä (n. 87) päivittäin.#työllisyys pic.twitter.com/MbHB92MpRG
— Tuomas Vanhanen (@t_vanhanen) January 30, 2022
Työllisten määrän kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu luku kasvoi Juha Sipilän hallituksen kaudella 134 000:lla ja nykyisen hallituksen aikana tähän mennessä 76 000 lisää. Työllisyysasteen trendi on kasvanut kesän 66,9 prosentista viime joulukuun 73,5:een.
Viime vuoden talouskasvu puolestaan ylitti kaikki ennusteet.
Keskustan johdolle tuntuvat kelpaavan vain edellisen hallituksen luvut. Eduskuntavaaleihin omia saavutuksia vähätellen ja haukkuen?
Keskustalla avainministerit, missä avaukset?
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen vastasi sunnuntaina Honkoselle, ettei keskustan harjoittama toisten puolueiden jatkuva arvostelu ole rakentavaa.
– Sen sijaan tilannetta auttaisi keskustan konkreettiset avaukset siitä, kuinka se uskoo taloutta hoidettavan kestävästi. Jos he uskovat leikkauksiin, mistä on leikattava? Jos kasvua on luotava, millä toimilla keskusta sen tekisi?
Mäkynen muistutti keskustalla itsellään olevan valtiovarainministerin, elinkeinoministerin sekä tiede- ja kulttuuriministerin salkuissa tärkeät työkalut tulevan kasvun ja vahvan talouden tekemiseen.
– Muiden syyttelyn sijaan kaikkien on aika toimia.
Tammikuun alussa keskustan kannatus oli 12,5 prosenttia
Keskusta sai uutta virtaa aluevaaleista. Yle julkistaa eduskuntavaalien mielipidemittaukset kuukauden ensimmäisenä torstaina. Tällä viikolla edessä on paluu maanpinnalle. Kuukausi sitten Ylen gallupissa keskustan kannatus oli 12,5 prosenttia, lähes 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin nykyiseen kolmeen suureen kuuluvilla perussuomalaisilla.
Aluevaaleista keskusta sai rutkasti lisää itseluottamusta. Voisiko puolue luottaa itseensä myös osana hallitusjoukkuetta, jonka tulokset ovat erittäin hyvät?
uutiskirje 