Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vetosi valtiopäivien avauskeskustelussa eduskuntaan – ja ehkä erityisesti hallituskumppani keskustaan – että vaalikauden viimeisenä vuotena ”tehdään loputkin päästövähennystoimet ilman epärehellistä poliittista teatteria”.
Helmikuussa päätettävät lisätyöllisyystoimet taas pitäisi valita ilman vaikeassa tilanteessa olevien kiusaamista.
Saramo esitti vetoomuksensa, koska hänen mukaansa eduskuntavaalien lähestyminen voi houkutella katteettomaan populismiin.
– Nyt olisi iso virhe palata siihen itseään ruokkivaan leikkauskierteeseen, joka vei Suomen talouskehityksen vuosikymmeneksi Euroopan heikoimpien maiden joukkoon, hän sanoi.
Saramo kertasi, että kriisiaikana eduskunnan hallitusenemmistö on pystynyt viemään läpi oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia isoja rakenteellisia uudistuksia.
– Samalla olemme tehneet oikeaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa tukemalla niin työntekijöitä, kuntia kuin yrityksiäkin pitämään yhteiskunnan pyöriä pyörimässä. Onnistunut elvytys käänsi velkasuhteenkin laskuun vuosia etuajassa.
Melko vähän on hänen mukaansa puhuttu siitä, että edellisen hallituksen jäljiltä kuntien talous oli historian huonoimmassa jamassa. Kuntien verotulojen kasvu mateli pitkään kahden prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kasvu lähentelee jo seitsemää prosenttia.
– Työllisyys on ennätystasolla, päästövähennyksissä olemme päässeet yli puolenvälin, velkasuhde on käännetty, Suomen suhteellinen asema on euroalueen parhaita. Tämä kaikki osoittaa, että kansantalouden ei saa antaa olla ajopuu markkinoiden virrassa.
Pienet tuloerot valtti koronassakin
Saramo sanoi tuloerojen kasvun vähentävän keskimääräistä elinikää ja ihmisten välistä luottamusta sekä lisäävän turvattomuutta, rikollisuutta, mielenterveysongelmia ja niin edelleen.
– Suomessa politiikalla on pääosin onnistuttu pysäyttämään tuloerojen kasvu 90-luvun rajun eriarvoistumisen jälkeen. Suurituloisimpien vaurauden kasvu ei tosin enää näy tilastoissa, koska omaisuudet ovat paisuneet piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä, joko kokonaan, tai isoilta osin verotuksen ulkopuolella.
Hän kertoi yllättyneensä silti The Economistin valtavaan tutkimusnäyttöön pohjautuvasta uutisesta, jonka mukaan eri valtioiden menestystä koronapandemian hallinnassa ei lopulta ole määritellyt ilmasto, bruttokansantuote tai edes rajoitustoimien tiukkuus, vaan erityisesti yksi seikka. Pienet tuloerot.
– Niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin, niin rikkaiden kuin köyhien maiden vertailussa ja liittovaltioiden sisällä, tilastot näyttivät samaa – mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän koronakuolemia.
– Suomen hyvät sijoitukset erilaisissa korona-ajan vertailuissa ovat siis seurausta paitsi nykyisen hallituksen toimenpiteistä, myös kansainvälisesti vertaillen vahvan hyvinvointivaltion tuomasta pohjasta. Tätä pohjaa nykyinen hallitus on määrätietoisesti vahvistanut, tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena oppivelvollisuuden pidentäminen.
Työntekijöiden asemaa vahvistettava
Mitä vielä on tehtävä, kun vaaleihin on 14 kuukautta?
Saramon mukaan työmarkkinoiden epävakaus ja kasvavat väärinkäytökset edellyttävät työntekijöiden oikeuksien vahvistamista lainsäädännöllä.
– Ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, oli kyse sitten suoranaisesta orjatyöstä ja ihmiskaupasta tai luottamusmiesten aseman polkemisesta.
– Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen odotamme yhä merkittäviä toimia – on myös hyvää työllisyyspolitiikkaa, kun järjestelmä kannustaa epäonnistumisen jälkeen takaisin mukaan yhteiskuntaan. On oltava ripeä – liian moni on odottanut valoa tunnelin päähän liian kauan.
uutiskirje 
