Historiallinen on sana, jota toimittajat käyttävät usein ja aivan liian usein turhaan. Venäjän torstaina käynnistämän hyökkäyksen jälkeen on nähty monia asioita, joiden kuvaaminen sanalla historiallinen sopii.
Näitä käydään tässä jutussa läpi.
EU:n toiminta
Euroopan unioni langetti Venäjälle ensin pakotteita, joita kuvailtiin aivan liian pehmeiksi. Viikonlopun aikana alkoi tapahtua – paljon ja nopeasti.
Unioni haluaa käyttää niin kutsuttua rauhanrahastoa siihen, että sillä tuetaan Ukrainan asehankintoja kaikkiaan 500 miljoonalla eurolla. Päätöstä kuvailtiin isoksi käännekohdaksi EU:ssa.
Eurooppa-tutkija Timo Miettinen havainnollisti Twitterissä, että kyse on merkittävästä päätöksestä. EU-budjettia on tosin ollut mahdollista käyttää asehankintoihin vasta viime vuoden alusta, hän huomauttaa.
– On siis suuri askel, että EU käyttää omia varojaan puolustusmenoihin – vielä merkittävämpää on, että se tukee EU:n ulkopuolista valtiota ydinasevaltaa vastaan. EPF:n alkuperäiset tarkoitukset kun liittyivät lähinnä Afrikka-operaatioihin, Miettinen tiivistää.
Tämän lisäksi EU aikoo sulkea ilmatilan venäläisiltä lentokoneilta. Sulun on määrä koskea kaikkia venäläisten hallussa olevia, Venäjälle rekisteröityjä ja venäläisten operoimia lentokoneita. Näin ollen tarkoitus on iskeä myös venäläisoligarkkien koneisiin, saksalainen Der Spiegel -lehti kirjoitti.
EU-jäsenmaat puolestaan alkoivat lähes kilpaa luvata aseita Ukrainalle. Esimerkiksi Ruotsi lupasi 5 000 panssarintorjunta-asetta.
Saksa
Saksan liittokansleri Olaf Scholz piti sunnuntaina puheen maan parlamentissa, joka niin ikään oli iso käännekohta maan historiassa. Scholz ei pelkästään antanut lupaa asetoimituksille, hän myös ilmoitti Saksan olevan valmis sulkemaan Venäjän ulos pankeille tärkeästä Swift-maksujärjestelmästä.
Vielä perjantaina Scholzin johtama hallitus ei ollut siihen valmis.
Scholz myös ilmoitti puheessaan, että Saksa nostaa puolustusbudjettinsa kahteen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.
Sinänsä kaikki muutokset ovat merkittäviä, mutta erityisesti aseiden viennin sotaa käyvään maahan voidaan sanoa olevan iso muutos. Saksa on historiallisista syistä suhtautunut asevientiin hyvin nuivasti.
Timo Miettinen nosti lauantaina esiin, että vielä kuukausi sitten Ukrainalle aseavun antamista kannatti vain viidennes saksalaisista. Jo tuolloin Venäjällä oli lähes 200 000 sotilasta valmiina hyökkäämään Ukrainaan.
Talous
Talouspakotteiden vaikutusta on pohdittu paljon. Moni on huomauttanut, että Venäjä on koonnut mittavan ”sotakassan”. Tällä viitataan maan valuuttavarantoihin, jotka ovat 600 miljardia dollaria. Vaikka maan taloutta yritettäisiin kuristaa, ei sillä olisi vähään aikaan vaikutusta, koska Venäjä voisi helposti käyttää massiivisia valuuttavarantojaan.
Nyt länsimaat ovat keksineet keinon iskeä tähän ”sotakassaan”. Hyvin tiivistetysti Venäjän keskuspankin varat on jäädytetty ja Venäjän keskuspankin kyky tukea ruplaa eli Venäjän valuuttaa ja maan pankkeja on heikentynyt, tiivisti kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen Twitterissä.
– Venäjän keskuspankin omaisuuden jäädyttäminen on jopa järeämpi toimi kuin pankkien sulkeminen ulos SWIFT-järjestelmästä. Keskuspankin mahdollisuudet tukea ruplaa sekä maan pankkeja on oleellisesti heikentynyt, Valtonen kirjoitti.
Pari sanaa pakotteista ja Venäjän taloudesta. Vielä viikolla uumoiltiin, että pakotteiden vaikutus Venäjän toimintaan olisi hidas, sillä maalla on mittava 630 miljardin dollarin valuuttavaranto, jolla voisi puskuroida taloutta pitkään. Se on edelleen totta, mutta osa tästä 1/
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) February 27, 2022
Venäjältä levisi sunnuntaina kuvia, joissa ihmiset jonottivat nostamaan käteistä pankkiautomaateista. Pankkikriisin uhatessa ihmiset perinteisesti pyrkivät saamaan rahansa ulos pankeista mahdollisimman nopeasti.
Yhden arvion mukaan käteisen kysyntä olisi Venäjällä kasvanut viikonlopun aikana 53-kertaiseksi.
Tilanteen vakavuus selviää alkuviikon aikana. Joka tapauksessa talouspakotteet ovat erittäin merkittäviä etenkin kun ottaa huomioon, että niitä asetetaan ydinasevaltiota vastaan.
– Yhtä ankaria talouspakotteita kuin ennakkotietojen perusteella ollaan Venäjää vastaan määräämässä, on viime vuosina kohdistettu Pohjois-Koreaan, Iraniin ja Venezuelaan. Nyt ollaan siirtymässä aivan uuteen vaiheeseen siinä, kuinka järeitä pakotteita Venäjää vastaan käytetään, sanoi Venäjän talouteen erikoistunut Suomen Pankin neuvonantaja Laura Solanko Helsingin Sanomain jutussa.
Venäjä
Venäjän presidentin Vladimir Putinin uhmakkuus ei ole kadonnut. Hän järjesti jälleen yhden show’n sunnuntaina, kun määräsi televisiossa maan ydinasejoukkoja nostamaan valmiutta.
Sitä pidettiin myös merkkinä, että hyökkäys Ukrainassa ei suju toivotulla tavalla. Samaan aikaan Venäjältä on levinnyt videoita, joissa ihmiset osoittavat mieltään sotaa vastaan. Niihin hallintokoneisto on vastannut nopeasti ja väkivaltaisesti.
Suuria protesteja maassa ei vielä ole nähty.
Venäjän välit länsimaiden kanssa ovat katkenneet täysin. Kysymysmerkki on tällä hetkellä Kiina, joka tasapainoilee suhtautumisessaan. Maa ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä, mutta ei myöskään avoimesti tukenut Venäjää.
Afrikan maista Venäjää on kritisoitu muun muassa Kenian toimesta.
Suomi
Suomen hallitus ilmoitti sunnuntaina, että se lähettää Ukrainaan kypäriä ja luotiliivejä sekä lääketieteellistä tarvikeapua. Samalla Suomi antoi Virolle luvan toimittaa tykkejä Ukrainaan.
Sosiaalisessa mediassa hallituksen päätöstä ihmeteltiin, koska Suomi ei luvannut suoraa aseapua Ukrainalle. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan aseapua ei suljettu pois.
– Tätä arvioidaan ja selvitetään lähipäivien aikana, Kaikkonen sanoi HS:n mukaan.
Vasemmisto
Vasemmiston sisällä on tapahtunut iso henkinen muutos. Venäjään vasemmistolaisten suhtautuminen oli muuttunut hyvin kriittiseksi jo aiemmin. Täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on saanut viimeisimpienkin ”Venäjää ymmärtävien” muuttamaan kantansa.
Imperialismin tuomitseminen ei ole yllättävää, mutta jollain tavalla yllättävänä voi pitää Ukrainalle toimitettavan aseavun vaatimista. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kirjoitti sunnuntaina, että Suomen pitää viedä Ukrainaan aseita.
– Kaikki tuki Ukrainalle. Oma kantani, jottei tästä ole epäselvyyttä: Minusta on selvää, että tämä tarkoittaa myös aseellista tukea Ukrainaan, Kivelä kirjoitti.
Kaikki tuki Ukrainalle.
Oma kantani, jottei tästä ole epäselvyyttä:
Minusta on selvää, että tämä tarkoittaa myös aseellista tukea Ukrainaan.
— Mai Kivelä (@MaiKivela) February 27, 2022
Kivelän viesti jakoi moni vasemmistolainen eteenpäin.
Vasemmistoliiton puoluehallitus julkaisi lauantaina kannanoton, jossa kannatettiin voimakkaita taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan. Lisäksi siinä todettiin, että Venäjän hyökkäys muuttaa koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on edelleen oltava rauhan sekä turvallisuuden takaaminen, kannanotossa kirjoitettiin.
Vasemmistoliitolla on kesäkuussa puoluekokous Porissa. Hyvin todennäköistä on, että siellä tullaan käsittelemään puolueen linjaa Nato-jäsenyyteen. Tällä hetkellä se on kielteinen.
Tulevaisuus
Suomessa on muodostunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen hyvin laaja kansallinen yhtenäisyys. Samoin EU on vakuuttanut yhtenäisyyttään.
Mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Sodan jälkeen edessä ovat edelleen kaikkein suurimmat uhat – ilmastokriisi ja luontokato. Pysyykö yhtenäisyys, kun niihin lähdetään jälleen hakemaan täydellä voimalla ratkaisuja?
Kremlin toiminta on imperialismia, ja se tulee tuomita vasemmistossa yksiselitteisesti
uutiskirje 