KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Monimuotoisuus on elämämme elinehto ja siksi ylikulutus on lopetettava

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Antti Yrjönen

Lotta Laaksonen
22.5.2022 10.27

Kun saavuin ulkosaaristoon ensimmäisen kerran, minut valtasi heti vahva tunne siitä, että olen tullut kotiin. Tunne oli kuitenkin erilainen, kuin synnyinkotini ympäristössä, turkulaisessa lähiössä. Tunne oli tavallaan syvempi, vaikka paikkaan ei liittynyt perhesuhteita. Saari itsessään tuntui kodilta.

Kuin ihmeen kautta minulle järjestyikin pesä Nötön saarelta muutaman vuoden sisällä. Alkuun jännitti miltä tuntuisi olla talvella pitkiäkin aikoja yksin. Enhän neljän lapsen yksinhuoltajana ollut kokenut yksinäisyyttä yli kahteenkymmeneen vuoteen. Siellä on märkää, pimeää, kylmää, myrskyistä, yksinäistä – varoiteltiin minua monien toimesta.

Talvi. Luonto hiipi kohti saaren ydintä ja saaren harvat villit eläimet liikkuivat pelottomasti saaren kaikissa osissa, myös kylän keskustassa. Eräänä iltana karttaa katsoen tuumasin, että meitä on nyt vain 3 henkilöä yli sadan neliökilometrin alueella. Kaksi saman saaren asukasta oli iäkkäämpiä, eivätkä paljoa liikkuneet saarella, varsinkaan teiden ulkopuolella. Kun pimeyden laskeuduttua myöhään yöllä kävelin ruokkimaan hevoset, tunsin sellaista voimakasta turvallisuuden tunnetta, jota en koskaan aiemmin ollut tuntenut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Minua ei pelottanut ajatus siitä, että jos liukastuisin eikä kukaan huomaisi – tai jos huomaisi, avun saapuminen saarelle kestäisi kauan. Ja minähän liukastuin, joka ikinen päivä! Viime talvena ei ollut sellaista päivää, etten olisi pyllähtänyt yllättäen jonnekin. Kirjoitinkin ylös: ”jos saaristo jotain opettaa, niin se on kaatuminen”. Tuumin, että varmaan suurin pelko pimeässä on kohdata ihminen ja koska se oli vain yksinkertaisesti täysin mahdotonta, niin talven ääretön hiljaisuus soi uuden, ennen kokemattoman turvallisuuden tunteen. Tähtiä näkyi valosaasteettomalla taivaalla tuhannesti enemmän, kuin mihin olin tottunut. Tähdet tulivat syliin.

Tein päivittäin pitkiä kävelyretkiä ympäri saarta. Neljänsadan hehtaarin saarella nähtävää riitti ja jokainen sään muutos teki kaiken uudeksi. Vaikka satoi räntää myrskyn voimalla yhtä aikaa ylhäältä, alhaalta, sivuilta, takaa ja edestä luonto näyttäytyi minulle ainoastaan kauniina, inspiroivana luovuuden lähteenä. Piiskaava sää kertoi minulle: ”olet elossa!”

Olen kutsunut itseäni luonnonsuojelijaksi jo aivan pienestä saakka. Se on minulle tärkeä osa identiteettiäni. Minulle monimuotoisuus ja lajikirjo ovat elämän elinehto. Muotivaatteet eivät puhuttele ja muovipinnoitteet aiheuttavat ahdistusta. Metsän läheisyys on ollut tärkeä kriteeri, kun olen etsinyt asuinpaikkoja.

Nuoruudesta asti olen voinut pahoin päivittäin sukkuloidessani asvalttiviidakossa, valojen välkkeessä, pakokaasun hajussa ja kiireisten ihmisten joukossa. Kun saavuin Nötöseen, missä autot eivät kulkeneet, voin hyvin. Kehoni ja mieleni rauhoittui. Luonnon uskomattoman runsas monimuotoisuus syleili minua ihmeellisyydellään.

Nyt kun vuosi on kulunut, olen tunnistanut sen tunteen, jota kuvasin kotiin tulemiseksi. Olen saapunut paikkaan, jossa ympäristö ei jatkuvasti aiheuta minulle tiedostamatonta stressiä. Lataudun, vaikka tekisin paljon työtä. Uskon, että minun kaltaisiani ihmisiä on paljon. Sellaisia, jotka ammentavat voimaa luonnosta, joiden sydän riemuitsee vänkyröiden ja väärän muotoisten puiden ympäröimänä ja joiden sydän itkee, kun kaikki on järjestetty riveihin, kun luonto on pakotettu suorakulmaisiin muotteihin.

Monimuotoisuus on elämämme elinehto. Ihmisen tehokkuuteen perustuva lannoitettu monokulttuuri eli esimerkiksi yksilajisuus pelloilla, tappaa lajistoa tasaiseen tahtiin, myös meidän vuoromme tulee, mutta ennen lajimme fyysistä kuolemaa, menehdymme henkisesti… Vai – heräämmekö ajoissa suojelemaan kaikki ne metsät, joissa vielä on luonnon kosketus? Ymmärrämmekö niiden lisäksi perustaa uusia monilajisia metsiä? Osaammeko laskea suuressa viisaudessamme, että moninaiset ekosysteemit ovat välttämättömyys elämälle?

Todellista viisautta päättäjiltä kautta maailman on ymmärtää tarjota elintilaa niin kauniille laululinnuille, kuin huomaamattomille lahottajillekin ja nähdä, että kaikkia ravintoketjun osia tarvitaan, eikä mikrobejakaan saa tappaa lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä. Meidän täytyy oppia vaalimaan elämää, ei kuolemaa. Armottomimmassa sisällissodassa tuhoamme itse omat elinmahdollisuutemme paikallisesti ahneuden ja kateuden vuoksi… En halua antaa sen tapahtuvan, siksi puhun näin jyrkästi. Vielä on monimuotoisuuden kehtoja, jokainen niistä pitää säilyttää ja lisää tarvitaan. Ylikulutus on lopetettava.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

Jukka Pietiläinen

Sunnuntaivieras: Kuinka ajatuspajat vaikuttavat?

Sunnuntaivieras: Kotihoidon tuki – miten lapsista ja äideistä puhutaan?

Jukka Pietiläinen

Sunnuntaivieras: Sosialismi on perustulo ja työelämän demokratisointi

Uusimmat

Tuomas Liusin uusimmassa dekkarissa kannattaa muistaa, että sanalla lahti on useampia merkityksiä suomen kielessä, eikä sioillakaan aina tarkoiteta eläimiä.

Härskin hauskaa menoa Tuomas Liusin liioittelevassa ekojännärissä Sikojen lahti

Aida Moreno, Huamachucon Naisten talon perustaja, kävelee säkkikankaalle ommellun koruommeltyön editse. Teos kuvaa yhteisön soppakeittiötä sotilasdiktatuurin vuosina 1973-90.

Chilen sosiaaliaktivistit vaativat miesten ja naisten todellista tasa-arvoa – ”Sukupuolten eriarvoisuus on Chilessä yhä avoin haava”

Liberia on viimeisiä Länsi-Afrikan maita, joissa yhä kasvaa mahtavia metsiä. Liberiassa yhteisöt omistavat noin 70 prosenttia maasta, ja kolmannes väestöstä asustaa metsäalueilla. Kun valtio ja Arabiemiraattien konsulttiyritys Blue Carbon sopivat metsien käytöstä, asukkaita ei kuunneltu.

Arabiemiraatit hankkimassa päästöoikeuksia Liberian sademetsistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuuleeko hallitus? ”Noin 100 000 ihmistä tekee vastentahtoista osa-aikatyötä, koska kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla”

 
02

Suomen Yrittäjistä väläytellään jo sunnuntailisistä luopumista – ”Kun mikään ei riitä”, vastaa vasemmiston Andersson

 
03

Kansanedustaja kysyy Purralta: Miksi 60 miljoonaa on pieni summa, kun se annetaan rikkaille, mutta vammaisten kohdalla puolet pienempi summa on pakko säästää?

 
04

Porvari on aina kunnollisempi kuin vasemmisto, joten annetaan olla

 
05

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Muutama kilometri erottaa äänestysaktiivisuuden ääripäät – ”Koulutuksen ja tulotason osalta moni helsinkiläinen naapurusto vastaa Lapin syrjäseutuja”

01.10.2023

Ugandan öljyhankkeet jakavat kansaa

30.09.2023

Ilkka Remeksen trilleri viihdyttää pitkästä aikaa

30.09.2023

Oopiumin viljely romahti Afganistanissa

30.09.2023

Nopea väestönkasvu on Egyptin siunaus ja kirous

30.09.2023

Poliittinen kulttuuri on nostalgian läpitunkemaa, ja se hyödyttää oikeistoa, sanoo tutkija Timo Miettinen

30.09.2023

Hyvinvointialueiden alijäämä jopa 1,2 miljardia: Keskeinen syy keikkalääkärit

29.09.2023

Vammaislain muuttaminen herättää epävarmuutta: Pelkona on, että neurovähemmistöön kuuluvat jäävät vaille palvelua

29.09.2023

Asuminen yhä kalliimpaa Helsingissä: Hekan vuokralaisia uhkaa 12 prosentin vuokrankorotus

28.09.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään