KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kolumnit

Sunnuntaivieras: Monimuotoisuus on elämämme elinehto ja siksi ylikulutus on lopetettava

Lotta Laaksonen.

Lotta Laaksonen. Kuva: Antti Yrjönen

Lotta Laaksonen
22.5.2022 10.27

Kun saavuin ulkosaaristoon ensimmäisen kerran, minut valtasi heti vahva tunne siitä, että olen tullut kotiin. Tunne oli kuitenkin erilainen, kuin synnyinkotini ympäristössä, turkulaisessa lähiössä. Tunne oli tavallaan syvempi, vaikka paikkaan ei liittynyt perhesuhteita. Saari itsessään tuntui kodilta.

Kuin ihmeen kautta minulle järjestyikin pesä Nötön saarelta muutaman vuoden sisällä. Alkuun jännitti miltä tuntuisi olla talvella pitkiäkin aikoja yksin. Enhän neljän lapsen yksinhuoltajana ollut kokenut yksinäisyyttä yli kahteenkymmeneen vuoteen. Siellä on märkää, pimeää, kylmää, myrskyistä, yksinäistä – varoiteltiin minua monien toimesta.

Talvi. Luonto hiipi kohti saaren ydintä ja saaren harvat villit eläimet liikkuivat pelottomasti saaren kaikissa osissa, myös kylän keskustassa. Eräänä iltana karttaa katsoen tuumasin, että meitä on nyt vain 3 henkilöä yli sadan neliökilometrin alueella. Kaksi saman saaren asukasta oli iäkkäämpiä, eivätkä paljoa liikkuneet saarella, varsinkaan teiden ulkopuolella. Kun pimeyden laskeuduttua myöhään yöllä kävelin ruokkimaan hevoset, tunsin sellaista voimakasta turvallisuuden tunnetta, jota en koskaan aiemmin ollut tuntenut.

ILMOITUS
ILMOITUS

Minua ei pelottanut ajatus siitä, että jos liukastuisin eikä kukaan huomaisi – tai jos huomaisi, avun saapuminen saarelle kestäisi kauan. Ja minähän liukastuin, joka ikinen päivä! Viime talvena ei ollut sellaista päivää, etten olisi pyllähtänyt yllättäen jonnekin. Kirjoitinkin ylös: ”jos saaristo jotain opettaa, niin se on kaatuminen”. Tuumin, että varmaan suurin pelko pimeässä on kohdata ihminen ja koska se oli vain yksinkertaisesti täysin mahdotonta, niin talven ääretön hiljaisuus soi uuden, ennen kokemattoman turvallisuuden tunteen. Tähtiä näkyi valosaasteettomalla taivaalla tuhannesti enemmän, kuin mihin olin tottunut. Tähdet tulivat syliin.

Tein päivittäin pitkiä kävelyretkiä ympäri saarta. Neljänsadan hehtaarin saarella nähtävää riitti ja jokainen sään muutos teki kaiken uudeksi. Vaikka satoi räntää myrskyn voimalla yhtä aikaa ylhäältä, alhaalta, sivuilta, takaa ja edestä luonto näyttäytyi minulle ainoastaan kauniina, inspiroivana luovuuden lähteenä. Piiskaava sää kertoi minulle: ”olet elossa!”

Olen kutsunut itseäni luonnonsuojelijaksi jo aivan pienestä saakka. Se on minulle tärkeä osa identiteettiäni. Minulle monimuotoisuus ja lajikirjo ovat elämän elinehto. Muotivaatteet eivät puhuttele ja muovipinnoitteet aiheuttavat ahdistusta. Metsän läheisyys on ollut tärkeä kriteeri, kun olen etsinyt asuinpaikkoja.

Nuoruudesta asti olen voinut pahoin päivittäin sukkuloidessani asvalttiviidakossa, valojen välkkeessä, pakokaasun hajussa ja kiireisten ihmisten joukossa. Kun saavuin Nötöseen, missä autot eivät kulkeneet, voin hyvin. Kehoni ja mieleni rauhoittui. Luonnon uskomattoman runsas monimuotoisuus syleili minua ihmeellisyydellään.

Nyt kun vuosi on kulunut, olen tunnistanut sen tunteen, jota kuvasin kotiin tulemiseksi. Olen saapunut paikkaan, jossa ympäristö ei jatkuvasti aiheuta minulle tiedostamatonta stressiä. Lataudun, vaikka tekisin paljon työtä. Uskon, että minun kaltaisiani ihmisiä on paljon. Sellaisia, jotka ammentavat voimaa luonnosta, joiden sydän riemuitsee vänkyröiden ja väärän muotoisten puiden ympäröimänä ja joiden sydän itkee, kun kaikki on järjestetty riveihin, kun luonto on pakotettu suorakulmaisiin muotteihin.

Monimuotoisuus on elämämme elinehto. Ihmisen tehokkuuteen perustuva lannoitettu monokulttuuri eli esimerkiksi yksilajisuus pelloilla, tappaa lajistoa tasaiseen tahtiin, myös meidän vuoromme tulee, mutta ennen lajimme fyysistä kuolemaa, menehdymme henkisesti… Vai – heräämmekö ajoissa suojelemaan kaikki ne metsät, joissa vielä on luonnon kosketus? Ymmärrämmekö niiden lisäksi perustaa uusia monilajisia metsiä? Osaammeko laskea suuressa viisaudessamme, että moninaiset ekosysteemit ovat välttämättömyys elämälle?

Todellista viisautta päättäjiltä kautta maailman on ymmärtää tarjota elintilaa niin kauniille laululinnuille, kuin huomaamattomille lahottajillekin ja nähdä, että kaikkia ravintoketjun osia tarvitaan, eikä mikrobejakaan saa tappaa lannoitteilla ja tuholaismyrkyillä. Meidän täytyy oppia vaalimaan elämää, ei kuolemaa. Armottomimmassa sisällissodassa tuhoamme itse omat elinmahdollisuutemme paikallisesti ahneuden ja kateuden vuoksi… En halua antaa sen tapahtuvan, siksi puhun näin jyrkästi. Vielä on monimuotoisuuden kehtoja, jokainen niistä pitää säilyttää ja lisää tarvitaan. Ylikulutus on lopetettava.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Saksan vasemmistokonservatiivit flirttailevat maahanmuuttovastaisuudella – Yhden opin he kuitenkin antavat muulle vasemmistolle

Veikka Lahtinen.

Suomen asekauppa saa journalismilta täyden hyväksynnän

Puoluelehden pitää kysyä epämiellyttäviä kysymyksiä ja totuuksia – ”Jos hallituksen politiikka on niin hirveää, miksi niin moni kannattaa sitä”

Vasemmistolla on ainutlaatuinen mahdollisuus antaa ihmisille jotain, mihin uskoa, kirjoittaa KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Kolumni: Ahdistunut vasemmisto ei voi taantua vain vastavoimaksi oikeistolle

Uusimmat

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään