Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen arvioi, että Metsäteollisuuden päätös luopua työehtojen sopimisesta on saanut aikaan vakavaa työmarkkinoiden turbulenssia.
Lehtonen puhui asiasta Teollisuusliiton valtuuston kevätkokouksessa Helsingissä maanantaina.
– Olemme saaneet runsaasti uusia jäseniä liittoomme. Järjestäytymisaste mekaanisessa metsäteollisuudessa on noussut 15 prosenttiyksikköä, Lehtonen sanoi.
”Olisiko nyt aika hankkiutua Sipilän kikystä lopullisesti eroon ja siirtää maksut takaisin työnantajien maksettavaksi?”
– Tuskin Metsäteollisuuden patruunat aivan tätä ajoivat ideologisessa taistelussaan työntekijöiden edunvalvontaa kohtaan.
Hän toteaa, että Paperiliitto on saanut kokea suurimman iskun Metsäteollisuuden jääräpäisyydestä, kun Paperiliiton ja UPM:n välinen lakko kesti 112 päivää.
– Paperiliittolaiset eivät taistelleet vain omista työehdoistaan. He taistelivat samalla koko palkansaajaliikkeen asioista. Jos Paperiliitto ei olisi kestänyt työtaistelua, olisi sen jäljet näkyneet taatusti myös muilla aloilla. Pian koko työnantajakenttä olisi vaatinut 150 tuntia lisää ilmaista työtä Pesosen ja Wahlroosin vanavedessä.
Lehtonen ennusti, että jatkossa tuskin saadaan sopimuksia aikaan ilman työtaisteluita tai niiden uhkaa.
– Työntekijöiden on siksi syytä olla valmiita puolustamaan etujaan. Vain joukkovoimalla voimme pärjätä. Sen jälleen viimeisin työmarkkinakierros on meille todistanut, hän sanoi.
Vihdoin eroon kikystä?
Lehtonen huomautti siitä, että sovitut palkankorotukset ovat olleet kahden prosentin luokkaa, vaikka inflaatio saattaa nousta Suomessa tänä vuonna peräti viiteen prosenttiin tai jopa sen yli.
Hän piti hyvinä hallituksen päätöksiä muun muassa määräaikaisesti työmatkavähennyksen enimmäismäärästä ja kilometrikohtaisesta senttivähennyksestä.
– Nämä olivat hyviä päätöksiä vaikeassa tilanteessa, mutta luultavasti muitakin tarvitaan, Lehtonen arvioi.
Hän mainitsi kilpailukykysopimuksen yhteydessä palkansaajien harteille pysyväsi siirretyt työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksuja.
– Päätöstä perusteltiin kilpailukyvyllä, hän muistutti.
– Olisiko nyt aika hankkiutua Sipilän kikystä lopullisesti eroon ja siirtää nämä maksut takaisin työnantajien maksettavaksi? Tällainen päätös vahvistaisi merkittävästi ostovoimaa tilanteessa, jossa kilpailukykymme on kuitenkin vahva. Palkansaajien sosiaaliturvamaksujen keventäminen kikyä edeltävälle tasolle voisi näin vähentää painetta palkankorotuksiin.
Lehtosen mielestä muutenkin on aika aika keskustella kikystä.
– Julkisen sektorin lomarahaleikkaukset ovat jo historiaa ja myös 24 tunnin työajanpidennys on poistunut useimmista työehtosopimuksista. Jäljellä ovat enää maksujen siirrot, jotka edelleen köyhdyttävät palkansaajaa jokaisen tilinauhan yhteydessä. Tätä maksutaakan siirtoa ei koskaan tarkoitettu pysyväksi.
Kritiikkiä julkisen sektorin sovittelulle
Lehtonen kritisoi tapaa, jolla nyt julkisen sektorin palkankorotuksista yritetään sopia ja sovittelujärjestelmän roolia siinä.
– Jos sovittelulautakunnan palkankorotusmalli julkiselle sektorille toteutuu, edessä on palkankorotuskierre, jota Teollisuusliitto ei voi katkaista, hän sanoi.
– Näin väistämättä käy, jos julkisen sektorin korotukset sidotaan teollisuuden pohjalukemiin tavalla, jossa julkinen sektori saa automaattisesti aina enemmän kuin yksityinen sektori. Tämä ikiliikkuja pakottaa liitot hakemaan sovittelujärjestelmästä sen, mikä on järjestelmään sisään leivottuna.
– Teollisuusliiton näkökulmasta tämä tarkoittaisi sitä, että palkankorotukset ovat vuonna 2027 jo kymmenen prosentin luokkaa. Ikiliikkuja johtaa tosin siihen, ettei kukaan halua tehdä sitä ensimmäistä sopimusta. Kuka sen menisi tekemään, kun muille on tulossa paremmat korotukset sovittelujärjestelmän luoman ikiliikkujan avulla?