KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Eurooppalaiset siirtyvät eläkkeelle yhä vanhempina – korkeasti koulutetut jatkavat työssään pisimpään

Suomessa työnjättöikä on noussut verrattain paljon.

Suomessa työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi Eläketurvakeskuksen erikoistutkijan Aart-Jan Riekhoffin mukaan toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia.

Kansan Uutiset
7.6.2022 10.35
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Koulutustaso ja sukupuoli ovat yhä selvästi yhteydessä siihen, missä iässä työmarkkinoilta poistutaan. Erot eri koulutusryhmien välillä ovat myös pysyneet suhteellisen vakaina.

Vuonna 2020 korkeasti koulutettu eurooppalainen jätti työmarkkinat keskimäärin 64,9 vuoden iässä, keskiasteen koulutuksen saanut keskimäärin 63,4-vuotiaana ja matalasti koulutettu 62,1 vuoden iässä. Suomessa vastaavat iät ovat 64,6 vuotta, 63,8 vuotta ja 63,0 vuotta.

Työmarkkinoilta poistumisikä noussut keskimäärin 2,5 vuotta

Suomessa työnjättöikä on noussut ja koulutustason mukaiset erot työnjättöiässä ovat pienentyneet verrattain paljon. Suomi kuuluukin Saksan ja Ruotsin kanssa maihin, joissa työnjättöikä oli vuonna 2020 korkein ja koulutuserot työnjättöiässä olivat vertailtujen maiden matalimmat.

Kaikissa 16 maassa työmarkkinoilta lähdettiin entistä iäkkäämpänä: työmarkkinoilta poistumisikä nousi keskimäärin 2,5 vuotta. Maiden väliset erot työnjättöiässä ja sen kehityksessä ovat kuitenkin huomattavia.

– Esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Alankomaissa ja Norjassa on onnistuttu loikassa kohti pidempiä työuria. Näissä maissa työmarkkinoilta poistumisikä nousi melko alhaiselta tasolta vuonna 2003 suhteellisen korkealle tasolle vuoteen 2020 mennessä, erikoistutkija Kati Kuitto Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Vanhempien työntekijöiden osallistuminen työmarkkinoille lisääntynyt

Kaikissa maissa 45–65-vuotiaiden koulutustaso on noussut – etenkin naisilla. Samaan aikaan 50–64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on lisääntynyt. Silti monessa maassa haasteena on edelleen se, että erityisesti vähän koulutetut ikääntyvät naiset poistuvat työmarkkinoilta ennen lakisääteistä eläkeikää.

– Tulevien eläkeuudistusten valmistelussa tulisikin huomioida sosioekonomiset erot työurien pituudessa. Lisäksi tulisi tarkastella, minkälaisia vaikutuksia eroilla on eläkkeiden riittävyyteen, Kuitto sanoo.

– Tutkimustulokset viittaavat siihen, että työurien pidentäminen edelleen edellyttäisi toimia, joilla voidaan parantaa erityisesti vähän koulutettujen työllisyyttä ja hyvinvointia, Riekhoff pohtii.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomalaiset uskovat suomalaisen koulutuksen laadun säilyvän hyvänä.

Tuore tutkimus yllättää: Vasemmistoliittolaiset uskovat lujimmin, että yrittäminen kannattaa Suomessa

Valtiovarainministeriö sisäisessä budjettiriihessään kesällä 2002.

20 vuotta sitten: Niinistö niistää taas köyhiä

SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen antaisi mielellään Suomen hallituksen ohjelmalle arvosanaksi kympin.

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitusohjelmalle voisi antaa arvosanaksi kympin, mutta asiat jämähtävät työryhmiin

Vasemmisto-opiskelijoiden mukaan edullinen opiskelijaruokailu on hyvinvoinnin edellytys.

Vasemmisto-opiskelijat vaatii korotusta opiskelijoiden ateriatukeen: ”Keino tukea opiskelijoita tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat yleisesti”

Uusimmat

Mielipide: Kaverini Kari Uotila

Vasemmisto heikoimpien puolella – eli kenen?

Arvioidaan, että Karibian kalastusala menetti 23 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020 koronarajoitusten vuoksi.

WTO:n sopimus kalastustukien lopettamisesta huolettaa Karibian kalastajia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
03

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
04

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

 
05

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

2000-luku on ollut sarja kriisejä toisensa perään, mutta sitä voi ajatella myös uutena yleiskriisinä

13.08.2022

Tuore tutkimus yllättää: Vasemmistoliittolaiset uskovat lujimmin, että yrittäminen kannattaa Suomessa

13.08.2022

20 vuotta sitten: Niinistö niistää taas köyhiä

12.08.2022

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitusohjelmalle voisi antaa arvosanaksi kympin, mutta asiat jämähtävät työryhmiin

12.08.2022

Zimbabwelainen hiv-aktivisti levittää toivoa tukiryhmissä

12.08.2022

Vasemmisto-opiskelijat vaatii korotusta opiskelijoiden ateriatukeen: ”Keino tukea opiskelijoita tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat yleisesti”

12.08.2022

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

11.08.2022

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

11.08.2022

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

11.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään