Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä jätti tiistaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen maankäyttösektorin, eli metsien, maatalousmaiden ja kosteikoiden muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi.
– Se, että metsämme ja maamme sitovat hiiltä, on tärkeä osa ilmaston kuumenemisen hillintää, mutta nyt maankäyttösektori toimiikin päinvastaisesti, eli tuottaa enemmän päästöjä kuin vähentää niitä. Syynä tähän ovat liian suuret hakkuut sekä puuston kasvun aleneminen, Kivelä toteaa.
Ennätys puupolttoaineen käytössä
Syynä ovat liian suuret hakkuut sekä puuston kasvun aleneminen.
Osaltaan päästöihin vaikuttaa se, että viime vuonna puupolttoaineita käytettiin enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Tästä johtuvat päästöt lasketaan maankäyttösektorille, joten myös lisääntynyt metsäenergian käyttö näkyy maankäyttösektorin päästölaskennassa.
– Mikäli Suomi ei onnistu hiilinielujen kasvattamisessa, on pakko tehdä yhä enemmän päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, Kivelä toteaa.
Suomi on sitoutunut tavoitteisiin
Hän muistuttaa Marinin hallituksen määritelleen hallitusohjelmassa, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Suomi on myös sitoutunut Euroopan unionin tasoisiin hiilinielutavoitteisiin, joiden mukaan esimerkiksi päästöt eivät saa olla hiilinieluja suurempia kaudella 2021–2025.
– Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilineutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden täyttämisen. Emme tule pääsemään hiilineutraaliustavoitteeseen ilman lisätoimia, ja hallituksen onkin pikaisesti linjattava, miten metsämaan hiilinielun romahdus korjataan, hän painottaa.
Kivelä perustaa kysymyksensä Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuodelta 2021.