KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Pisteet eivät riittäneet keskikouluun, mutta telakasta tuli Kari Uotilan korkeakoulu

Kari Uotilan ja toimitusjohtaja Martin Saarikankaan välille syntyi luottamus, joka vielä 1990-luvulla oli uusi ja kohahduttava asia.

Kari Uotilan ja toimitusjohtaja Martin Saarikankaan välille syntyi luottamus, joka vielä 1990-luvulla oli uusi ja kohahduttava asia. Kuva: Pekka Pajuvirta

Muistelmateos vie aikaan, jolloin työelämä oli täynnä kiihkeää poliittista kamppailua.

Kai Hirvasnoro
5.7.2022 12.30

Entinen kansanedustaja ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Kari Uotila on saanut näköisensä muistelmateoksen. Kansan Uutisten entisen päätoimittajan Sirpa Puhakan kirjoittama Telakan senaattori on nimeään myöten henkeen ja vereen tarina telakkamiehestä, joka teki toisen uran politiikassa.

Sitä ennen hänen elämänsä suunta ratkesi jo varhaisteininä keskikoulun pääsykokeissa. Ennen peruskoulua kansakoulusta pyrittiin neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta lukio-opinnot mahdollistavaan keskikouluun. Se haave Uotilalta jäi pisteen päähän.

Kansalaiskoulusta mentiin tyypillisesti ammattikouluun. Sen jälkeen Uotila jatkoi Helsingissä Wärtsilän Hietalahden telakan konepajakoulussa, josta hän valmistui levysepäksi. Vuonna 1955 syntyneestä Uotilasta tuli telakan mies 5.6.1972.

Telakkalaisuus leimasi hänen poliittistakin uraansa, mutta kansanedustajana Uotilan politiikan sisältö laajeni perinteisistä duunariteemoista tasa-arvoon, miespolitiikkaan sekä isien ja miesten oikeuksiin.

Masan ja duunarien luottomies

Ilman telakan tuomaa julkisuutta poliittinen ura olisi jäänyt ehkä saavuttamatta. Suurelle yleisölle Uotila tuli tunnetuksi Helsingin telakan monivaiheisessa pelastusoperaatiossa, josta syntyi Masa-Yards ja molemminpuolinen luottamus toimitusjohtaja Martin Saarikankaan kanssa. Siihen sisältyi myös ennen kuulumaton 50 000 markan vaalituki Uotilan kampanjalle vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.

Puhakka kirjoittaa, että Saarikankaalle asia oli pragmaattinen. Uudeltamaalta olisi valittu joka tapauksessa eduskuntaan vasemmistoliiton edustaja. Miksi siis ei omaa miestä?

Uotila kertoo teoksessa, että hänellä oli unelma omasta elämästään kertovasta kirjasta. Suurin palo oli kertoa telakka-ajoista tuleville sukupolville.

Ay-toiminnan lisäksi Hietalahden telakalla käytiin puoluepoliittista kamppailua kansandemokraattien ja alakynnessä olleiden sosiaalidemokraattien välillä, ja erikseen vielä kansandemokraattien sisällä.

Se todella kannattikin kertoa. Nykypäivänä on vaikea ymmärtää, että poliittiset intohimot olivat tuolloin jokapäiväinen osa työelämää. Ay-toiminnan lisäksi Hietalahden telakalla käytiin puoluepoliittista kamppailua kansandemokraattien ja alakynnessä olleiden sosiaalidemokraattien välillä, ja erikseen vielä kansandemokraattien sisällä.

Ensimmäinen poliittisesti sykähdyttävä kokemus Uotilalle oli Chilen vallankaappaus vuonna 1973. Telakkalaiset järjestivät viiden minuutin työnseisauksen presidentti Salvador Allenden kuoleman johdosta ja Chilen kansan puolesta.

”Se oli sykähdyttävää. Kyse ei ollut vain telakasta Suomessa, meidän työpaikoistamme. Koimme ammattiyhdistysliikkeen olevan osa maailmanlaajuista solidaarisuutta”, Uotila kuvailee.

Joukossa piti seistä

Telakalla piti valita, kenen joukoissa seisoo. Vanhempi kansandemokraattinen väki innosti nuoria tulokkaita poliittiseen toimintaan. Nuoria piti löytää, ja heitä löytyi, koska voimasuhteet pakottivat.

Uotila kertoo kirjassa kasvaneensa kansandemokraattiseen liikkeeseen vaistonsa pohjalta ja liittyneensä SKP:hen, ”koska puolueeseen kuului liittyä”.

Enemmistöläiset, taistolaiset ja demarit istuivat omissa palavereissaan ruotimassa kantaansa lakkoihin, palkankorotuksiin ja milloin mihinkin telakan työntekijöitä koskeviin asioihin.

Vaikuttajaura alkoi ammattiosaston nuoriso-osastosta. Pääluottamusmies Uotilasta tuli vuonna 1988, yksitoista vuotta myöhemmin. Tuolloin 33-vuotiaana hänellä oli takanaan telakalla yli kuusitoista vuotta.

Vanhojen jermujen väistyessä vastakkainasettelua työnantajan kanssa purettiin, mutta toisaalta ay-toiminnassa oli kyse aivan perusasioista.

”Työnantajan asenteesta kertoo se, että me jouduimme lakkoilemaan siitä, saammeko me rukkasia, joilla me voimme pitää kuumasta teräksestä kiinni. Saammeko me turvasaappaita, ettei meidän jalat murskaannu teräslevyjen alle. Saammeko me lämpöpukuja, että me voimme tehdä töitä viimassa laivan kyljessä kahdenkymmenen asteen pakkasessa ja viidentoista metrin tuulessa.”

Ay-väki karsasti vasemmistoliittoa

Vuonna 1990 telakkamiehen elämä muuttui, kun hän siirtyi vasemmistoliiton palkalliseksi varapuheenjohtajaksi yhdessä Salme Kandolinin kanssa. 35-vuotiaalla ”rehellisellä duunarilla” oli kysyntää. Hänen vastuullaan olivat työelämäasiat ja suhteet uuteen puolueeseen epäluuloisesti suhtautuvaan ay-liikkeeseen.

”Perustamisvaiheessa ja alkuvaiheessa välit olivat erittäin kitkerät. Ay-liikkeestä tuli paljon kritiikkiä, että metsään mennään ja vanha olisi parempi kuin tällainen punavihreä uuskotkotus”, hän muistelee kirjassa.

1992 piti palata telakalle, koska puolueen rahat eivät riittäneet silloisen suuruisen puoluetoimiston ylläpitämiseen, eivätkä eduskunnan ovet avautuneet vielä vuoden 1991 vaaleissa.

1995 ne aukenivat. Uotila kokee olleensa kansanedustajana projektiosaaja, joka innostui ja sai asioita vireille. Asioiden edistäminen jäi muiden tehtäväksi. Projekteja olivat muun muassa harmaan talouden torjunta ja 1990-luvulla kuuma kysymys taisteluhelikoptereista.

Viime vaaleissa Uotila ei ollut enää ehdolla. Joukkuepelaaja teki päätöksensä, kun vaimo Ani Uotila sairastui syöpään, johon hän menehtyi pääsiäisenä. Kari Uotila arvelee kirjassa, että muutoin hän olisi ehkä asettunut ehdokkaaksi myös vuonna 2019, ja ”Ani Uotila oli varma, että Kari olisi asettunut ehdokkaaksi – ainakin vielä kerran”.

Sirpa Puhakka: Kari Uotila – Telakan senaattori. Kulttuuriosuuskunta Partuuna, 268 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään