Tiistaina avautui kansalaisaloite sähkön kattohinnasta.
– Sähkölaskun suureneminen voi kaataa kotitalouksia, varsinkin, jos sähköä syö sähkölämmitys, sanoo aloitteen puuhaaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi. Mukana aloitteen valmistelussa on ollut samoja kansalaisia kuin oli menestyksekkäässä Vesi on meidän -aloitteessa.
Jussinniemi toteaa, että tilanne on monille mahdoton, kun on päästetty markkinatalous jylläämään välttämättömyystuotteen kaupassa.
”Nyt tehdäänkin satumaisia voittoja, kun hinnat nousevat”.
– Suomi on pitkälti sähköistetty kuntien ja valtion toimesta. Nyt niiden sähköyhtiöt on myyty sijoittajille. Se näkyy sähköenergian hinnassa ja sähkön siirtohinnoissa, hän sanoo..
– Myös kunnalliseen omistukseen jääneet sähköverkot ovat nostaneet hintojaan markkinoiden mukaan. Sähköä saavat ne, jotka pystyvät siitä maksamaan.
Vakiintuneet tuotantokustannukset
Jussinniemi perustelee hintakattoa muun muassa sillä, että sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet juurikaan. Vesivoiman, tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantokustannukset ovat vakiintuneet.
– Siksi nyt tehdäänkin satumaisia voittoja, kun hinnat nousevat. Tavallinen kansalainen on täysin voimaton tämän edessä, joten valtion on puututtava asiaan. Sen tehtävä on taata tavalla tai toisella kohtuuhintainen sähkö kansalaisille.
Jussinniemi arvioi, että tällä hetkellä ei ole olemassa sopivia tukielementtejä, joilla voitaisiin auttaa ahdinkoon joutuvia.
– Esimerkiksi niin sanottuja windfall-voittoja voidaan verottaa, mutta siitä ei hyödy se perhe joka maksaa isoa sähkölaskua. Siksi hintaa on rajoitettava.
Hän uskoo, että lainsäädännöllisesti muutoksen säätäminen on mahdollista, vaikka saattaa vaatia kovan työn. Hänestä esikuvana voisi olla Norjan malli, jossa sähkön hintaa tuetaan määrättyyn määrään asti. Lopusta tarvitsemastaan sähköstä joutuu maksamaan korkeamman hinnan.
Hinnan määrää huutokauppa
Kansalaisaloite velvoittaisi eduskunnan selvittämään kiireesti mahdollisuudet säätää laki hintakaton käyttöönotosta sähkön hinnoittelussa. Tavoitteena on laki, joka hinnoittelumekanismin avulla turvaa kansalaisille ja elinkeinoelämälle kohtuuhintaisen sähköenergian saannin myös poikkeusoloissa.
– Nykyisessä pörssihintoihin perustuvassa järjestelmässä on vallalla tilanne, jossa sähkön tuottajalla on oikeus hinnoittaa sähkö huutokaupan mukaan. Markkinaehtoinen hinnan muodostuminen on johtanut tilanteisiin, joissa osa kansalaisista, yrityksistä ja maatiloista on joutunut ongelmiin sähkölaskunsa kanssa, aloitteessa sanotaan.
Siinä todetaan, että markkinaehtoinen, sähköpörssiin perustuva sähköenergian hinnanmuodostus ei ole kansalaisen tai yhteiskunnan näkökulmasta toimiva pitkällä aikavälillä.
– Sähköenergian hinnan nousu vaikuttaa kaikkiin, mutta pienituloiset ja vähävaraiset kärsivät eniten. Julkinen sektori, eli veronmaksaja, maksaa sähköyhtiöiden pääomasijoittajien voitot – joita kerryttävät myös kuntien omistamien julkisten palvelukiinteistöjen suuret sähkölaskut.