Eduskunta äänestää tänään kello 14 alkavan täysistunnon alussa luonnonsuojelulain sisällöstä. Keskusta aikoo pysyä viime viikolla ottamassaan kannassa ja äänestää opposition mukana kumoon kolme pykälää, joita se oli itse hyväksymässä hallituksen yksimielisessä esityksessä. Näin vaikka muut hallituspuolueet ovat menettäneet luottamuksensa keskustaan viime viikon käänteen takia.
Kiista koskee sitä, että lakiesityksen mukaan uhanalaisia luontotyyppejä alettaisiin listata asetukseen. Ne pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa, mutta mitään automaattista suojeluvaikutusta asetuksella ei olisi.
Hallitus esitti, että uhanalaiseksi luontotyypiksi voidaan määritellä sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään korkea.
Ympäristövaliokunnassa viime viikolla keskusta veti viime hetkillä hihasta maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen Vilppu Talvitien laskelman siitä, että uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli kaksi miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä.
Ministeriö totesi esitykseen liittyvän merkittävän riskin siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle, koska kaupalliset puunostajat eivät oletettavasti ostaisi tällaisilta alueilta puuta.
Keskusta perusteli opposition riveihin siirtymistään omaisuudensuojalla.
Laskelmaa ei ole olemassa
Jyväskylän yliopiston suojelubiologi Panu Halme kyseenalaistaa Talvitien laskelman kantelussaan, jonka jätti oikeuskanslerille maanantaina. Hän on itse tehnyt kilpailevan laskelman samoista pinta-aloista ja päätynyt tulokseen noin 260 000 hehtaaria.
Ero on lähes kymmenkertainen.
”Luonnon uhanalaistuminen, luontotyypit ja luonnon monimuotoisuus ovat erikoisalaani ja opetusalaani. Laskelmien ero kuvastaa ongelman laajuutta”, Halme kirjoittaa kantelussaan.
Kyse ei ole pelkästään laskelmien välisestä erosta, vaan myös itse laskelmasta.
Talvitie on kertonut Helsingin Sanomille yrittäneensä yhdessä kokouksessa räknäillä uhanalaisten luontotyyppien kattavuutta.
– Karkea tukkimiehen kirjanpito päätyi siihen, että uhanalaisia luontotyyppejä olisi vähintään kaksi miljoonaa hehtaaria ja niistä metsäluontotyyppejä 1,5 miljoonaa hehtaaria, Talvitie kertoi HS:lle.
Huoli harmaasta suojelusta eli siitä, että metsäyhtiöt eivät enää ostaisi puuta kyseisiltä alueilta, tuli Talvitien mukaan markkinoiden ja suurten metsäyhtiöiden kautta.
Metsäteollisuus ry:n edustajat eivät ole tällaista huolta tunnistaneet, mutta MTK on pitänyt yllä lukua kahdesta miljoonasta hehtaarista.
Talvitien ”laskeskelua” ei ole tallennettu mihinkään, joten sen perusteita ei voi tarkistaa.
Kuulopuheita eduskunnalle?
Panu Halme toteaa kantelussaan, että maa- ja metsätalousministeriön kirjalliseen ja suullisesti kuulemisessa esitettyyn lausuntoon on sisältynyt tietoa, jonka oikeellisuudesta maa- ja metsätalousministeriössä ennen valiokunnalle annettavaa lausuntoa ei ollut mitään asiallista selvitystä. Päinvastoin, asian esittänyt virkamies on ilmeisen tietoisesti esittänyt enintään ”kuulopuheen” tasoisia näkemyksiä, kertomatta eduskunnalle tietoon liittyvistä epävarmuuksista.
Aamulla Twitterissä julkaisemassaan videoviestissä Halme sanoi eduskunnan äänestävän tänään oikeastaan siitä, onko Suomessa tahtotilaa vahvistaa luontoa turvaavaa lainsäädäntöä.
Vielä muutama kokoava huomio iltapäivän äänestyksen pohjalle. #luonnonsuojelulaki @PetteriOrpo @saarasofia @KaiMykkanen @KosonenHanna @AnnikaSaarikko @AnneKalmari https://t.co/rUyPEVabNt pic.twitter.com/5kxJqrfG9G
— Panu Halme (@PanuHalme) December 7, 2022
Tänään esityksestä mahdollisesti poistettavat kolme pykälää ja yhden pykälän heikennys hallituksen esityksestä eivät sinänsä nosta tai kaada luonnonsuojelua. Niiden merkittävyys on siinä, että Halmeen mukaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomen luontoa turvaavaa lainsäädäntöä on heikennetty.
Lisäksi jo hallituksen esitys oli heikennetty kompromissi.
”Vihersosialismi vallalla”
Esityksen ensimmäisen käsittelyn keskustelussa viime torstaina keskustalaiset nojautuivat Talvitien laskelmaan.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen viittasi suoraan maa- ja metsätalousministeriön lausuntoon välillisesti jopa kahden miljoonan metsätaloushehtaarin suojelusta ja maanomistajille useiden miljardien eurojen menetyksistä ilman korvauksia.
– Vaikka uusi laki perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämänä varmistaisi suojeluun liittyvästä merkittävästä haitasta täyden korvauksen, nähtiin mahdolliset välilliset vaikutukset pykälien kohdalla asiantuntijalausuntojen pohjalta merkittäviksi. Siksi pykälät oli poistettava.
– Emme halua edistää sellaista ajattelutapaa, jota jonkun verran näyttää olevan myös vallalla, jota jotkut kutsuvat vihersosialismiksi, että voidaan ympäristönsuojelun nimissä lähteä ihmisiltä ottamaan omaisuutta yhteiseen hyvään ilman, että he saavat korvauksia, sanoi keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi.
uutiskirje 
