Säädyllinen ratkaisu, sellaista Teollisuusliitto varapuheenjohtaja Turja Lehtosen mukaan jäsenilleen haluaa. Ja sen vuoksi liitto hylkäsi tänään valtakunnansovittelijan tekemän sovintoesityksen, jonka työnantajia edustava Teknologiateollisuuden työnantajat ry olisi hyväksynyt.
– Säädyllinen ratkaisu on koko lailla Saksan palkkaratkaisu prosenttilukujen osalta. Emme edes haaveile sellaisesta kertaerästä, joka Saksassa on. Tunnustamme talouden realiteetit ja talouksien erilaisuudet, Lehtonen sanoo KU:lle.
Saksassa metalliteollisuus solmi kahden vuoden sopimuksen, joka tuo työntekijöille 8,5 prosentin palkankorotukset kahdessa vuodessa. Tänä vuonna palkat nousevat viisi prosenttia ja ensi vuonna 3,5. Lisäksi työntekijöille maksetaan 3 000 euron veroton kertaerä. Sen vaikutus palkkoihin on kahdeksan prosenttia.
”Me haemme yleiskorotusta, jonka kaikki saavat.”
Suomessa valtakunnansovittelijan esittämässä esityksessä palkat olisivat nousseet tänä vuonna 2,8 prosenttia, minkä lisäksi tarjolla oli 0,7 prosentin yrityskohtainen erä. Pöydässä oli myös 250 euron kertaerä.
Lehtonen kuvailee kertaerää hämäykseksi, jonka kustannusvaikutukset olisivat todellisuudessa olleet pienempiä kuin sen annettiin ymmärtää olevan.
– Me haemme yleiskorotusta, jonka kaikki saavat. Se on meidän tavoitteemme. Siihen on meidän paukkumme laitettu. Yrityskohtaisia eriä työnantaja voi tehdä koska tahansa kausien ulkopuolellakin.
– Olemme rakentaneet minimiehtoja ja hakemassa sellaista säädyllistä ratkaisua suomalaisille palkansaajille, missä heidän tilanteeseensa saataisiin jonkinlaista helpotusta. Korostan nimenomaan sitä, että emme ole hakemassa koko inflaation vaikutuksen umpeen saamista.
Lehtonen painottaa, että Teollisuusliitto on aina valmis neuvottelupöytään. Ja selvää on, että julkisuuteen hän ei lopullisia palkkatavoitteita ole sanomassa.
– Kummankaan osapuolen ei ole syytä lukita lopullisia lukujaan. Kun kysyit, mikä meille kelpaa, sanon ainakin Saksan kaltaisten lukujen kelpaavan. En ole sanonut, onko se samalla meidän maksimimme tai minimimme.
Happamat työnantajat
Lehtosen ääni on aina jykevä, mutta siihen tulee lisää voimaa, kun hän alkaa kommentoida työnantajapuolen perjantaina julkisuuteen antamia kommentteja. Ne olivat happamia, mitä Lehtonen pitää ymmärrettävänä.
– He olivat happamia siihen, että hylkäsimme tämän ratkaisun, mutta se ei voinut tulla heille yllätyksenä.
Hänen mukaansa valtakunnansovittelijan pöydässä olleet luvut oli käyty läpi jo aiemmin.
– Kun ne luvut eivät maistuneet meille keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet meille nyt. Sitä varten hämmästelen Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemen nihkeää asennetta.
Lehtonen hämmästelee myös Ruohoniemen antamia kommentteja siitä, että sopimusjärjestelmä olisi Suomessa rikki. Lehtonen on asiasta täysin eri mieltä.
– Sopimusjärjestelmämme toimii – me neuvottelemme, koetamme hakea ratkaisua. Aina sitä ei kovin helposti löydy. Tässä tilanteessa olisi aika kummallista, että ratkaisu löytyisi kovin helposti, kun viime vuodelta on kymmenen prosentin inflaatio ja tältä vuodelta viisi.
Hän huomauttaa, että teknologiateollisuuden yritykset tulevat raportoimaan viime vuodelta erittäin hyviä tuloksia, minkä seurauksena moni yritys jakaa isoja osinkoja.
– Se osoittaa, että rahaa on. Jakovaraa on, mutta kenelle se halutaan jakaa. Tästä on kysymys.
Vahva viesti
Tällä palkkakierroksella selvää on, että Teollisuusliitto on valmis koviin toimiin. Muuta mahdollisuutta sillä ei ole, Lehtonen sanoo.
– Olemme luvanneet jäsenillemme, että Teollisuusliitto tekee kaikissa tilanteissa työehtosopimukset. Siitä lupauksesta pidämme kiinni. Jos se vaatii kovia toimia, sitä varten organisaatiomme on vuosien varrella hankkinut sellaista vaurautta, että tällaiseen taisteluun kykenemme.
Tämän lisäksi SAK-laiset liitot ovat sopineet ryhtyvänsä tarvittaessa yhteisiin toimiin. Niihin on täysi valmius, mutta Lehtonen ei halua niitä vielä tarkemmin avata.
– Sanoisin kuitenkin, että vaikka nyt sapelit heiluvat, niin Suomen kokonaisetu on löytää tässä ratkaisu sopimalla ilman työtaisteluja, mutta selvää on, että näillä luvuilla se ei tule syntymään.
Lehtonen kuitenkin sanoo uskovansa oikeiden lukujen löytyvän.
– Ja huolehditaan yhdessä siitä, että sopimusjärjestelmä pysyy kasassa. Ja sitten rauhanoloissa kehitetään sitä molempien osapuolten toimesta.
Teollisuusliiton ensimmäiset työtaistelut alkavat helmikuun alussa. Ehtiikö ratkaisu syntyä ennen sitä?
– Tässä on monta vuorokautta aikaa. Aikaa on, jos on tahtoa. Meillä on tahtoa – ja aikaa.