KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hatkanneet lapset päätyvät jopa ihmiskaupan uhreiksi – ”Sijoittaminen ei ole mikään portti taivaaseen”

Asiantuntijoiden mukaan suurta osaa nuorista voitaisiin auttaa ennen kodin ulkopuolelle sijoittamista.

Asiantuntijoiden mukaan suurta osaa nuorista voitaisiin auttaa ennen kodin ulkopuolelle sijoittamista. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Vuosittain sadat lapset katoavat sijaishuollosta ilman, että kukaan edes etsii heitä.

Emilia Männynväli
15.3.2023 9.01

Sijaishuollosta kadonneet lapset kohtaavat usein hyväksikäyttöä ja joutuvat muidenkin rikosten uhreiksi. Tämä käy ilmi valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen laajasta selvityksestä. Taustalla ovat lastensuojelun rakenteelliset ongelmat.

Vuosittain Suomessa katoaa eli ”hatkaa” sijaishuollosta satoja lapsia, monet useita kertoja. Etenkin nuoret, jopa yläkouluikäiset, saattavat olla kateissa jopa kuukausia. Tuona aikana he joutuvat usein rikosten uhreiksi ja päätyvät myös tekemään rikoksia. Hatkoilla käytetään myös päihteitä.

– Lapsi otettiin huostaan siksi, että hän karkaili kotoa. Tuntuu kummalliselta, että sijoituspaikasta lapsi voi olla kadoksissa viikkokausia, eikä kukaan edes etsi häntä, kertoo erään kiireellisesti sijoitetun nuoren huolestunut äiti, jonka nimeä KU ei julkaise lapsen yksityisyydensuojan vuoksi.

Toimimaton terveydenhuolto vuotaa lastensuojeluun.

Kadonneiden lapsen etsimistä vaikeuttavat sekä asenteet että lainsäädäntö. Lisäksi yhteistyö lastensuojelulaitosten, sosiaalityön, poliisien ja hätäkeskuspäivystäjien välillä ei nykyisellään toimi. Selvityksen mukaan myös hatkanneiden nuorten läheiset jäävät tilanteessa hyvin yksin.

Nuoret ovat hengenvaarassa

Pahimmillaan nuorten kohtaama painostus, uhkailu ja hyväksikäyttö täyttävät ihmiskaupan määritelmät. Hatkassa-hankkeen selvityksen mukaan nuoret ovat hatkamatkoillaan jopa hengenvaarassa.

Silti nuoret karkailevat, koska monet heistä kokevat olot sijoituspaikassa, joka nuorten kohdalla on usein laitos, sietämättömiksi.

– Vaikka hatkoilla nuorille tapahtuu todella karuja asioita, nekin ovat monesti nuoren mielestä parempi kuin se laitoselämä, sanoo paljon laitoksisa asuvia nuoria tavannut Terhi Suokas perusteilla olevasta Lastensuojelun tuki- ja kehityskeskuksesta.

Suokkaan mukaan monet nuoret kertovat yrittävänsä päästä välillä myös nuorisopsykiatrian osastolle, sillä sekin on monista laitosta siedettävämpi paikka.

Toisaalta liian vähillä varoilla kituuttavista ja siksi toimimattomista mielenterveyspalveluista myös päätyy lastensuojeluun valtavasti niitä nuoria, jotka olisivat tarvinneet ensisijaisesti mielenterveydellistä hoitoa. Toimimaton terveydenhuolto vuotaa lastensuojeluun.

Järjestelmä on epäonnistunut

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo aloitteen parhaillaan tekeillä olevaan lastensuojelulain kokonaisuudistukseen tulleen nimenomaan heiltä. Syy oli se, että vaikka lapset voivat monella mittarilla entistä paremmin ja ikäluokat pienenvät, lastensuojelussa sijoitettujen määrät vain kasvavat.

Pekkarinen kuvailee tätä järjestelmän epäonnistumiseksi ja nykyistä lastensuojelulakia vaikeaselkoiseksi.

– Väitän, ettei meillä ihan niin huonovointisia lapsia ole. Sijoitus on kuitenkin aikamoinen interventio. Varmasti jotain muutakin olisi tehtävissä. Usein sijoitus kohdistuu teineihin, mikä herättää kysymyksen siitä, saavatko he riittäviä avohuollon toimenpiteitä. Sijoituksen syyt liittyvät usein lapsen käyttäytymiseen, uhmakkuuteen ja koulupinnaukseen, eivät vain kotioloihin.

En pysty näkemään, että olisi viisasta säästää lapsista ja lapsiperheistä.

Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vielä 1990-luvulla vuodessa vain muutamia satoja. Vuonna 2021 sijoitettiin kiireellisesti yli 4500 lasta. Useampi kuin yksi kahdestakymmenestä lapsesta – yksi joka koululuokalta – on jossain vaiheessa elämäänsä sijoitettuna kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta.

Taustalla peruspalveluiden ongelmat

Hatkassa-hankkeessa on kuultu yli 2000 asianosaista. Nyt julkaistavassa Hatkassa Suomessa – Kohti kansallista tilannekuvaa lastensuojelun sijaishuollosta kadonneista lapsista -raportissa ääneen pääsevät ne, joita hatkaaminen tavalla tai toisella koskee: hatkassa olleet nuoret, heidän läheisensä, lastensuojelulaitosten työntekijät, poliisit ja sosiaalityöntekijät.

Raportin mukaan ilmiön taustalla ovat etenkin lastensuojelun – ja sen tutkimuksen ja kehittämisen – riittämättömät varat. Ilmiötä ei tunneta kunnolla eikä siihen osata puuttua.

Vaihtuvat sosiaalityöntekijät ja laitosten tekijät ovat yksi merkittävä tekijä, joka altistaa lapsia hatkaamiselle. On helpompi lähteä, jos luottamuksellisia ihmissuhteita ei muodostu eikä apua saa. Sijaishuollossa asuvat nuoret eivät usein saa esimerkiksi tarvitsemiaan mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Lastensuojelun sekä lapsi- ja perhepolitiikan sisällöistä vastaava Oona Ylönen Lastensuojelun Keskusliitosta nostaakin lasten ja nuorten palveluista leikkaamisen yhdeksi merkittävimmistä uhkista lapsen oikeuksien toteutumiselle.

– Nyt, kun valtiovarainministeriö tuo taas julkisen talouden tasapainottamisen viestiä, niin mielestäni on suuri riski lähteä säästämään lasten kustannuksella. Ymmärrän talouden kestävyyden tavoitteen, mutta en pysty näkemään, että olisi viisasta säästää lapsista ja lapsiperheistä. Suunnan pitää löytyä muualta.

”Lastensuojelu ei ole irrallinen saareke”

Ylösen mukaan Suomessa on tehtävä kaikki mahdollinen eriarvoistumiskehityksen taklaamiseksi.

– Ajattelen niin, että kaikki lähtee lasten ja nuorten peruspalveluiden toimivuudesta ja riittävästä resursoinnista. Kun me kiristetään varhaiskasvatuksesta ja kouluista, niin on selvää, että lastensuojelun piiriin tulee lisää lapsia. Niin se vain menee.

Peruspalveluiden kurjistamisella on suoria vaikutuksia lastensuojelulukuihin.

Ylönen huomauttaa, että koko neljännesvuosisadan ajan, minkä hän on alalla ollut, on puhuttu varhaisesta tuesta.

– Mutta kun tehdään päätöksiä, tullaanko niitä kuitenkaan ajatelleeksi lasten kautta? Ajattelen, että kaikki yhteiskunnalliset päätökset liittyvät lapsiin, liikennejärjestelyistä lähtien. Peruspalveluiden kurjistamisella ja niiden työolojen kurjistamisella on suoria vaikutuksia lastensuojelulukuihin. Lastensuojelu ei ole irrallinen saareke siitä, mitä tapahtuu ennen sitä, vaan perälauta, joka korjaa sen, missä on koko yhteiskunnalla epäonnistuttu.

Lastensuojelun toimien kuuluisi lainkin mukaan olla aivan viimesijaisia, ja niistäkin kodin ulkopuolelle sijoittamisen se aivan viimeisin.

– On myös arvioitava, tuottaako sijoittaminen lapselle paremmat olot, sillä sekään ei ole mikään portti taivaaseen, Ylönen toteaa.

Kansan Uutisissa 11.4. ilmestyy laajempi juttu lastensuojelusta ja sijaishuollosta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

– Politiikka on yhteispeliä ja joukkuelaji, Minja Koskela sanoo.

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

Paavo Arhinmäki (oik) jatkaa Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Eeva Vehviläinen valittiin 1. varapuheenjohtajaksi ja Ville Vuorjoki 2. varapuheenjohtajaksi.

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

Kun Oiva Vedätys aloitti, räppi oli ala- ja vastakulttuuria. Nyt se on valtakulttuuria, ”uusi iskelmä”.

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

Kaisa Tiusanen

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

Uusimmat

Burt Kobbat ei ole riittävästi liekeissä sarjan yhdennessätoista osassa.

Burt Kobbat tekee paluun Staffan Bruunin laimeaksi jäävässä satiirissa

IPS:n toimittaja Mario Osava (edessä) työssään Brasilian Amazonin Xingujoella, tekemässä juttua Belo Monten suurpadon haittavaikutuksista. Tällaiset aiheet altistavat tutkivat journalistit paitsi väkivallalle myös perusteettomille oikeusjutuille.

Maailmanlaajuinen ohjelma tukemaan journalisteja kunnianloukkaussyytteitä vastaan

Soledad Arnedo johtaa vaatteita valmistavaa La Negra del Norte -osuuskuntaa San Isidron kunnassa lähellä Argentiinan pääkaupunkia Buenos Airesia.

Naisten osuuskunnista apua talousahdinkoon Buenos Airesissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

 
02

Paavo Arhinmäki ei lämpene asiantuntijoiden työaikakirjanpidon lopettamiselle: ”Tämä voi olla lyhytnäköisesti omistajien etu, mutta yhteiskunnan etu tämä ei ole”

 
03

Li Anderssonilta suorat sanat hallitusneuvotteluista: “Tuleva pääministeri yrittää jo nyt väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä”

 
04

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

 
05

Pölyttäjät kärsivät: Hermomyrkkyjä sisältävät hyönteiskarkotteet kiellettävä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Minja Koskela pelkää, että taloudessa tehdään taas samat virheet

27.05.2023

20 vuotta sitten: Arhinmäki jatkokaudelle Vasemmistonuorissa

26.05.2023

Räppäävä sporakuski tarinoi Sörnäisten Shakirasta ja lehmuskujan rohdoista

26.05.2023

Ruokakirjoittelussa näkyy eriarvoisuus: Hyvä ruoka kuuluu keskiluokalle

26.05.2023

Valtio otti viisi miljardia velkaa korkojärjestelyihin, vaikka valtiovarainministeriön työryhmä oli suositellut tekemään toisin – ”Sitä on aika vaikea ymmärtää”

25.05.2023

Pohjois-Irlanti toista vuotta vailla hallitusta eikä parlamentti ole kokoontunut

25.05.2023

Kännyköiden kielto puhuttaa hallitusneuvotteluissa – ”Näin pienen riskin siinä, että nyt pistetään kaikki paukut symbolikysymykseen”, sanoo Li Andersson

24.05.2023

Kansanedustaja huolissaan sotejärjestöjen rahoista: ”Palvelevat niitä, jotka ovat haavoittuvimpia”

24.05.2023

”Verkkokalastuksen kieltoa pidennettävä” – Kivulias kuolema: Kuutti voi kamppailla hengestään kalaverkoissa kymmeniä minuutteja

24.05.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään