Vaalikamppailun viimeinen viikko on alkanut, mutta monta kysymystä on edelleen auki. Suurin on se, että kuuden miljardin, tai ainakin useiden miljardien eurojen, leikkauksista puhuvat puolueet eivät ole vieläkään avanneet, miten temppu tehdään niin, että ”se ei ole keneltäkään pois”.
Kokoomukselta tätä on perätty monta viikkoa. Vastaukset ovat jääneet ”tehostamisen” tasolle. Tarkoittaako tehostaminen samaa kuin hiostaminen vai mistä on kysymys?
Perussuomalaisten talousohjelma on niin höttöinen, että siitä ei ole ymmärretty edes kysyä. Juuri siitä pitäisi kysyä, koska se on kaikkein epämääräisin, ja Riikka Purra voi olla viikon kuluttua Suomen suurimman puolueen puheenjohtaja.
Keskustalle käy kaikki. Kuka silloin määrittelee mahdollisissa hallitusneuvotteluissa, mitkä ovat sen omat painopisteet, kun Annika Saarikko kieltäytyy sitä tekemästä ennen vaaleja?
Vähälle huomiolle on jäänyt, että vihreiden vaaliohjelmassa on julkisen talouden tasapainottaminen yhdeksällä miljardilla vuoteen 2035 mennessä. Se on vain vähän hitaampi tahti kuin kokoomuksella.
Päivät käyvät vähiin, mutta tilaisuuksia riittää, sillä puoluejohtajat kohtaavat tästä iltapäivästä torstai-iltaan asti toisiaan päivittäin eri medioiden vaalikeskusteluissa. Loppusuoran käynnistää Iltalehden tentti kello 17. Siinä ovat mukana kuuden suurimman puolueen puheenjohtajat. Li Anderssonia tosin sijaistaa tämän sairastumisen takia Jussi Saramo.
Kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta ovat tänään illalla Yle Teeman kaksikielisessä vaalikeskustelussa kello 19.55. Tiistaina on vuorossa Helsingin Sanomien vaalikeskustelu, keskiviikkona MTV3:n ”pääministeritentti” kolmelle suurimmalle puolueelle ja rumban päättää monikymmenvuotisen perinteen mukaisesti Ylen suuri vaalikeskustelu torstai-iltana.
Yle julkistanee myös vielä yhden gallupin torstaiaamuna.
Mitä indeksijarru todella tarkoittaa?
Vastaamattomia kysymyksiä siis riittää. Kokoomukselta on yritetty nyhtää tarkempia tietoja sen esittämien leikkausten ja indeksijarrun vaikutuksista.
– Koskeeko esimerkiksi heidän ”indeksijarrunsa” sote-palveluiden rahoitusta? Ja millä tavoin hyvinvointialueiden olisi mahdollista selvitä kokoomuksen niille summittaisesti kaavailemista miljardien ”tehostamisista”, kun myös VM on todennut sen olevan käytännössä mahdotonta ilman tehtävien tai velvoitteiden vastaavaa keventämistä?
Kysymyksiä esitti valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) viikonloppuna. Samoja kysymyksiä sarjatulella on tykittänyt esimerkiksi Li Andersson kaikissa vaalitenteissä.
Koskinen muisteli, että kokoomuksen miljardin indeksijarru ilmestyi puolueen talousohjelmaan syksyllä sen jälkeen, kun VM tarkensi virkamiespuheenvuorossaan vaadittavan sopeutuksen tasosta miljardilla ylöspäin. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin taloussuunnitelmaosiossa indeksijarrua ei vielä ollut.
– Mutta ilmeisesti kun kiireessä ei muuta keksitty, niin lisäleikkaukset kohdistettiin epämääräisesti sosiaaliturvaan ja todennäköisesti myös sote-palveluihin, koska muuten vaadittavaa summaa ei vaaliohjelmaa varten saatu kasaan.
– Kokoomusta on vaadittava vastaamaan kysymyksiin leikkausten todellisista sisällöistä, kohteista ja seurauksista. Muutoin on käymässä kuin 2015 surullisenkuuluisien koulutuslupausten kanssa, SDP Koskinen ennusti.
Työllisyystoimia työttömyysturvaa leikkaamalla?
Vihreiden kova sopeutusohjelma on tullut monille yllätyksenä. Puolue ei ole sitä paljon mainostanut, ja onhan se muutenkin pysynyt sivussa talouskeskusteluista.
”Vihreät sitoutuu tasapainottamaan valtiontalouden vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa julkisen talouden vahvistamista noin 9 miljardilla eurolla”, vaaliohjelmassa kuitenkin lukee.
Keinoista ei kuitenkaan lue paljon mitään. Seuraavalla vaalikaudella tasapainottamisen painopisteen on oltava rakenteellisissa uudistuksissa, koska ne vaikuttavat hitaammin.
”Rakenteellisten uudistusten lisäksi on välttämätöntä myös leikata kasvavia menoja ja vahvistaa veropohjaa”, vihreät esittävät. Sopeutuksessa ei kuitenkaan tule leikata koulutuksesta tai heikennetä heikoimmassa asemassa olevien asemaa.
Avainasemassa vihreiden sopeutuksessa on SDP:n tavoin 80 prosentin työllisyysaste.
Viime torstaina Ylen kolmen puolueen tentissä Li Andersson piti mahdottomana yhtälönä, että vihreät ovat sitoutuneet kuuden miljardin euron sopeutukseen, mutta sanovat samaan aikaan, että palveluista ei leikata.
– Ei ole mahdollista tehdä työllisyystoimia yhden hallituskauden aikana kolmen miljardin edestä ilman että se tarkoittaa hyvin merkittäviä heikennyksiä työttömyysturvaan, Andersson sanoi.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo vastasi puolueen keinojen olevan erilaisia koulutustoimia.
Vaaliohjelmassa lukee, että uudistetaan ansiosidonnainen työttömyysturva sitomalla sen kesto suhdannevaihteluun. Vihreillä on siis jonkinlainen työttömyysturvan porrastus mukana.
lehti 