Suomen EU-jäsenyyden suosio jatkaa ennätystasolla, jonne se nousi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänään julkaistusta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Nyt suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 17 prosenttia kielteisesti.
Erityisen EU-myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat, joista 77 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen EU:hun on yleistä myös yli 65-vuotiailla, joista 78 prosentilla on myönteinen suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen..
Myös akateemisesti koulutetut, opiskelijat sekä puolueiden kannattajaryhmistä RKP:n, vihreiden SDP:n ja kokoomuksen äänestäjät suhtautuvat EU:hun poikkeuksellisen myönteisesti.
Erityisen synkkänä suomalaisen demokratian näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat.
Vasemmistoliiton äänestäjistä kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.
EU-kriittisimpiä ovat yleisesti tyytymättömät
EU-kriittisimpiä vuorostaan ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista 57 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti. 22 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautuu EU:hun myönteisesti. Myös perussuomalaisten EU-myönteisyys on kasvanut Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, sillä vielä vuonna 2021 vain 14 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun myönteisesti.
Myös kristillisdemokraattien äänestäjät ovat pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä. 42 prosenttia KD:n äänestäjistä suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti, ja myönteisesti 29 prosenttia.
– EU-kriittisyys paikantuu erityisesti ihmisiin, jotka ovat hyvin tyytymättömiä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Suomalaiset suhtautuvat yleisesti varauksella demokratian tilaan, mutta erityisen synkkänä suomalaisen demokratian näkevät EU:hun kielteisesti suhtautuvat, sanoo EU-asenteita käsittelevän tulosanalyysin kirjoittanut EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Euroopan unioniin kielteisesti suhtautuvista vain kuusi prosenttia on sitä mieltä, että demokratia toimii Suomessa niin hyvin, että puheet kansalaisten huonoista vaikutusmahdollisuuksista ovat vailla pohjaa. Peräti 76 prosenttia heistä ei koe suomalaisen demokratian toimivan hyvin.
Kaikista suomalaista 33 prosenttia pitää demokratiaa toimivana.
Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995. Heti liittymisen jälkeen, syksyllä 1996 tehdyssä EVA:n kyselyssä 38 prosenttia suomalaisista suhtautui jäsenyyteen myönteisesti ja 26 prosenttia kielteisesti. 33 prosenttia suhtautui neutraalisti ja 2 prosenttia ei osannut sanoa.
lehti 