Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen aloittaa torstaiaamuna haastattelun kiitoksella ja pahoittelulla. Hän sanoo haluavansa kiittää Teollisuusliiton ja koko SAK:laisen kentän jäseniä, kun Suomi hiljeni lakkopäivänä.
– Tämä on valtava voimannäyte meiltä. Toivottavasti se herättäisi edes jonkun ymmärtämään, että tämä on palkansaajien hätähuuto. Tämä on hätähuuto siihen, että tiedämme, mitä tulevat leikkaukset tulevat tuomaan erityisesti heikommin palkattuun palkansaajakenttään, Lehtonen sanoo KU:lle.
– Yhtä lailla on pahoiteltava sitä haittaa, mikä ihmisille on arkeen aiheutunut. On totta, että osa lapsista ei ole lakon takia saanut kouluruokaa tänään. Lakkoon on kuitenkin ryhdytty, koska hallituksen toimien takia 17 000 lasta tippuu pysyvästi köyhyyteen. Heidän vanhemmillaan ei pian ole varaa ostaa ruokaa laisinkaan, Lehtonen jatkaa.
Lehtonen painottaa, että Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen ajamat esitykset tulevat romuttamaan suomalaisen työelämän keskeisiä pelisääntöjä.
– Näillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa. Tässä toteutetaan puhtaasti EK:n, Suomen yrittäjien ja Keskuskauppakamarin ideologista politiikkaa.
– Viestini on se, että näitä lakkoja ihmettelevät voivat katsoa peiliin. EK, Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät, te olette tämän kaiken aiheuttaneet. Te olette kirjoittaneet hallitusohjelman tähän malliin. Te olette hajottaneet sopimusyhteiskunnan.
Lehtonen nostaa myös esiin, että lakossa ei ole pelkästään SAK:n liittoja. Mukana on myös liittoja kahdesta muusta keskusjärjestöstä Akavasta ja STTK:sta.
– En ole missään nähnyt artikkelia, missä STTK tai Akava olisivat sitä mieltä, että nämä leikkaukset olisivat ok.
Lehtonen ennakoi, että toimenpiteet jatkuvat, vaikka päätöksiä niistä ei ole tehty.
– Maan hallitus vastasi heti, etteivät tule käynnistämään minkäänlaisia keskusteluja. On selvää, ettei tämä jää meidän osaltamme tähän.
– Toimet vain kovenevat. En tiedä sitten, missä vaiheessa Suomi seisoo viikon tai seisooko kaksi. Ei tämä tähän päivään loppunut.
Jäsenten tuki
Teollisuusliitto seuraa jatkuvasti jäsentensä mielialoja kyselyillä. Niitä tehdään Lehtosen mukaan joka viikko satunnaisotannalla, jossa on mukana yli 3 000 työntekijää.,
– Työtaistelutoimet saavat 90 prosentin tuen meidän jäsenistöltämme. Mielenkiintoisinta on se, että kun lakkoja on, myös järjestäytymättömät työntekijät marssivat ulos ja ilmaisevat, etteivät he voi näitä hyväksyä.
Samalla Teollisuusliitto on saanut uusia jäseniä. Lehtosen mukaan samaa viestiä on tullut lähes kaikilta SAK:laisilta liitoilta.
– Meillä on laaja palkansaajakentän tuki näille toimille. Emme tee näitä itseämme varten – teemme näitä jäseniämme varten.
Syytökset siitä, että ay-liike tekisi nyt oppositiopuolueiden puolesta politiikkaa, Lehtonen jyrkästi kiistää. Hallituksen värillä ei ole väliä, jos sen esitykset olisivat tällaisia, kuuluu viesti.
– Toimet olisivat tismalleen samanlaisia, jos hallituksessa olisivat sosiaalidemokraatit tai joku muu. Epäilen kyllä, että tämän kaltaisia esityksiä ei silloin olisi.
– Ammattiyhdistysliikkeellä on sääntönsä. Sääntöjemme toinen pykälä lähtee liikkeelle siitä, että tarkoituksemme ja olemassaolomme tarkoitus on jäsentemme palkka- ja työehtojen edun valvominen. Sitä tässä nyt tehdään.
Lehtonen huomauttaa, että työnantajat ovat 2000-luvun aikana saaneet valtavan määrän erilaisia helpotuksia.
– Työnantajat ovat saaneet lähes kaiken, mitä ovat pyytäneet. Kaikki on tehty kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä. Miten se on toteutunut? Yritykset ovat vetäneet rahat liiveihinsä, jakaneet ne osinkoina ulos, osa on toki investoitu. Valtaosa on vedetty omiin liiveihin.
– Kun sekään ei vielä riitä, Suomesta pitää tehdä itäblokin maa työsuhteiden osalta. Ja sitten joku kehtaa vielä ihmetellä, miksi suomalainen palkansaaja vastustaa tätä.
Puhdasta ideologiaa
Lehtonen painottaa lopuksi, että hallitus käy puhtaan ideologista kamppailua. Sen tavoitteena on nujertaa suomalainen ammattiyhdistysliike. Mitään uutta tavoitteessa ei sinänsä ole.
– Tätä on kokeiltu ympäri Eurooppaa aina silloin kuin oikeistohallitus on ollut vallassa. Ne ovat päättyneet lähes poikkeuksetta isoihin mielenilmauksiin ja siihen, että seuraavat hallitukset ovat kumonneet ne.
– Tämä kasvattaa ja koventaa vastakkainasettelua sekä heikentää yritysten mahdollisuutta nähdä asioita pitemmälle.
lehti 