Iyabo Sunday istuu tulisijan vieressä ja tarkkailee padassa kypsyvää papu ja riisi -muhennosta. Nigerian Kwaran osavaltion Omu-Aranin kylässä elävä 52-vuotias leski puhaltaa liekkeihin ja kertoo, miten hän on joutunut palaamaan menneisiin ruuanlaittotapoihin.
Ensin Sundayn täytyi sähkön hinnannousun vuoksi vaihtaa sähköliesi kaasuhellaan. Sitten kaasunkin hinta nousi.
– Talouden epävakaus sai minut siirtymään takaisin polttopuun käyttöön, sillä minun ja lasteni täytyy syödä, hän selittää tilannetta, joka on tuttu monelle muullekin nigerialaisnaiselle.
Ravintoloitsija Oyedele Christianan, 41, on myös taloussyistä pakko käyttää ruuanlaitossaan polttopuuta ja puuhiiliä. Hän on ravintolassaan erikoistunut fufuun, maniokista valmistettavaan paikalliseen herkkuun.
– Savu tulee silmiini ja saa minut yskimään paljon. Yleensä käytän kanttiinissani polttopuuta ja kotona puuhiiltä. En ole niin vanha kuin miltä näytän, ruuanlaitto on tehnyt minut tällaiseksi, Christiana huokaa.
Ei vaihtoehtoa polttopuulle
Nestekaasun hinta on Nigeriassa kohonnut huimasti, samaan tahtiin inflaation kanssa. Petroolituotteiden tukien poisto yhdessä rahanarvon heikkenemisen kanssa on johtanut ruuan ja kuljetusten hintojen jyrkkään nousuun. Nigerian 30 000 nairan (n. 17 euroa) minimipalkka on maailman alhaisimpia.
Ruuanlaittoon käytettävän kaasun hinta on kahdessa vuodessa yli kaksinkertaistunut. Helmikuussa 12,5 kilon vakiopakkauksesta sai maksaa noin puolet kuukauden minimipalkasta.
Naisilla, joilla ei enää ole varaa kaasuun, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua polttopuuhun. Kahdeksankymppinen Ajayi Omole kuuluu heihin.
– Me menemme metsään, keräämme puuta, kuivaamme ne auringossa ja valmistelemme ne ruuanlaittoa varten. Minulla on huoneessani liesi, mutta en voi käyttää sitä, sillä minulla ei ole tarpeeksi rahaa kerosiinin ostoon, hän kertoo.
Valtion pitäisi tukea puhdasta energiaa
Nigerian väestöstä 63 prosenttia nojautuu enimmäkseen perinteisiin ruuanlaittotapoihin, joita yleensä kuvataan sanalla likainen. Polttopuun ja puuhiilen käyttö paitsi edistää metsäkatoa, myös vaikuttaa suoraan naisten terveyteen. Vuosittain lähes 100 000 nigerialaista naista kuolee ruuanlaiton yhteydessä hengittämänsä savun haittavaikutuksiin.
– Afrikassa naiset kuuluvat keittiöön, niin se vain menee, vaikkei pitäisi. Maalaisyhteisöissä kokkausenergia saadaan pääasiassa perinteisillä menetelmillä, jotka johtavat kasvihuonekaasujen vapauttamiseen ilmakehään ja naisten hengitysteiden sairauksiin, uusiutuvaan energiaan ja vihreään vetyyn perehtynyt Aisha Sulaiman sanoo.
Sulaimanin mukaan Nigerian valtion tulisi priorisoida puhtaan energian saatavuutta ja hintakilpailukykyä, jotta alhaisen tulotason yhteisöjen ihmiset hyväksyisivät sen.
Energiakonsultti Ibrahim Muhammad harmittelee, että paluu perinteisiin polttoaineisiin ruuanlaitossa on taka-askel Nigerian matkalla kohti puhtaan energian käyttöä. Myös hän on sitä mieltä, että valtion tulisi tukea siirtymää puhtaampaan ruuanlaittoon.
– Maatalousyhteisöjä pitäisi auttaa käyttämään maatalousjätettä energiana. Maatalousjätteestä puristetut briketit muistuttavat puuhiiltä ja sopivat sen korvaajaksi. Ne ovat energiatehokkaita, eivätkä edistä metsäkatoa, Muhammad toteaa.
lehti 