Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus on päättänyt lakkauttaa kokonaan rauhantyön valtionavustuksen Suomessa. Vasemmistoliiton kansanedustajan Timo Furuholmin mielestä se on todella huolestuttava poliittinen päätös aikana, jolloin Euroopassa on sota ja yhteiskunnallinen polarisaatio on kiihtymässä.
Hän on jättänyt asiasta eduskunnassa talousarvioaloitteen.
– Hallituksen päätös on suuri virhe. Me tarvitsemme tässä ajassa elinvoimaisia rauhanjärjestöjä, jotka tekevät aktiivista rauhantyötä, Furuholm painottaa.
”Rauhanjärjestöt ovat myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima.”
Keskeinen osa demokratiaa
Furuholmin mukaan aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan. Hän painottaa myös sitä, että Suomessa on ymmärretty pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolon edellyttävän myös valtion rahallista tukea.
– Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, joita kuullaan asiantuntijoina eri hallinnon aloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan liittyvässä kysymyksissä, Furuholm sanoo.
– Rauhanjärjestöt ovat myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima, joka on tukenut muun muassa venäläisiä aseistakieltäytyjiä.
Puolustuksen rinnalle rauhantyötä
Furuholm muistuttaa siitä, että Euroopassa on sota ja turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa. Suomi panostaa nyt vahvasti sotilaallisen puolustuksen ja kovan turvallisuuden resurssien kehittämiseen. Hänen mielestään sen rinnalle tarvitaan myös laaja-alaista ja pitkäjännitteistä rauhantyötä.
– Vaikuttaa siltä, että hallitus ajaa tietoisesti ja systemaattisesti alas suomalaista moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa, sillä järjestöjen rahoitusta leikataan lähes kaikilla hallinnonaloilla, Furuholm sanoo.
Valtionavun lakkauttaminen tarkoittaa kuoliniskua monelle rauhantoimijalle Suomessa. Furuholm jätti rauhanjärjestöjen rahoituksesta eduskunnassa talousarvioaloitteen, jolla eduskunta lisäisi 500 000 euroa rauhantyön edistämiseen.
– Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on varmistettava aikana, jolloin rauhantyötä todella tarvitaan, Furuholm painottaa.
– Käytännössä rahoituksen lakkauttaminen vaarantaa sen pitkäjänteisen rauhantyön, joka on tavoittanut vuosittain satoja tuhansia ihmisiä kotimaassa ja Suomen ulkopuolella.
uutiskirje 
