Vasemmistoliiton kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo on huolissaan pääministeri Petteri Orpon johtaman oikeistohallituksen toimettomuudesta Suomen hiilinielujen vahvistamisen suhteen.
Honkasalo jätti eduskunnalle talousarvioaloitteita, joiden tarkoituksena on edistää ensi vuonna määrärahojen kohdentamista hiilinielujen vahvistamiseen.
Kosteikkoviljelyä ja kestävää puuntuotantoa
”Jaksollinen metsänkasvatus huipentuu avohakkuuseen, joka tuhoaa metsäelinympäristön täysin.”
Honkasalo ehdottaa määrärahan lisäämistä kosteikkoviljelyyn sekä määrärahan siirtoa metsäluonnon hoidon edistämiseen puuntuotannon kestävyyden turvaamiselta
Honkasalo toteaa, että valtaosa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitetusta määrärahasta kohdistetaan nyt ympäristölle haitallisiin toimiin. Sillä ylläpidetään kuitupuun tuotantoon keskittyvää metsätaloutta, minkä vaikutus suomalaiselle metsäluonnolle on tuhoisa. Se nojaa jaksolliseen metsänkasvatukseen, joka käytännössä tarkoittaa puupeltoja, joissa puut ovat saman ikäisiä.
– Jaksollinen metsänkasvatus huipentuu avohakkuuseen, joka tuhoaa metsäelinympäristön täysin ja vaatii mittavaa maaperän muokkausta, kun metsää halutaan istuttaa uudelleen. Tämä ei ole johdonmukaista hiilinielun parantamisen kanssa, Honkasalo sanoo.
Rahoitus uuteen järjestykseen
Honkasalon mielestä määrärahoja täytyisikin kohdentaa ennemmin metsäluonnon hoidon edistämiseen. Hänen esittämällään määrärahan siirrolla rahoitettaisiin aitoja luonnonhoitotoimenpiteitä, joiden tarkoitus on turvata metsäluonnon monimuotoisuus.
Määrärahat kohdennettaisiin muun muassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman Metson ja Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanemiseen.
– Metsänhoitotoimenpiteiden rahoitus on uudelleenjärjesteltävä siten, että fokus on aivan selvästi luonnonsuojelussa. Nyt näin ei ole, vaikka hiilinielu on romahtanut ja tarve sen elvyttämiselle on akuutti, Honkasalo sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että hiilinielujen elvyttäminen on edellytys Suomen päästö- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiselle. Maankäyttösektorilla kosteikkoviljely on yksi kustannustehokkaimmista ilmastotoimista. Se myös lisää samalla luonnon monimuotoisuutta.
– Kosteikkoviljely tarvitsee valtion tukea päästäkseen alkuun ja mahdollisesti myöhemminkin. Tämä on valtiontaloudellisesti järkevää ja tehokasta rahankäyttöä hiilinieluvajeen paikkaamiseksi, Honkasalo sanoo.
uutiskirje 
