Valtion tieto- ja viestintäteknologiasta vastaava Valtori irtisanoo 138 henkilötyövuoden verran työntekijöitään. Se on lähes kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Tällaiseen tulokseen päättyivät Valtorissa käydyt yhteistoimintaneuvottelut tammikuun puolivälissä.
Valtorin pääluottamusmiehet ihmettelevät sitä, että juuri tietotekniikan osaajista leikataan nyt, kun digitalisaatiolla pyritään saamaan aikaan isoja säästöjä valtion hallinnossa.
– Yksi digitalisaation tarkoitus on säästää ja sitä se on tehnytkin. Varmasti sillä voi säästää vieläkin enemmän, ja me olemme ne, jotka tämän mahdollistavat, Jukon pääluottamusmies Mika Valtonen kiteyttää.
Pelkona se, että työt eivät vähene, mutta jengi vähenee.
Tätä yhteistoimintaneuvotteluissa ei kuitenkaan tunnistettu.
– Tällä tasolla tilanteesta ei ole puhuttu, vaikka yritimme puhua periaatteista, Valtonen sanoo.
Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmies Petri Kauppi ihmettelee samaa.
– Valtionhallinnon tuottavuusohjelma nojaa digitalisaatioon ja se tulee sinne meidän kautta, koska on olemassa lakisääteinen velvoite tilata ainakin alustapalvelut, tietoliikennepalvelut ja pohjaratkaisut meidän toimittaminamme. Siksi epäilemme, että meillä ei jatkossa riitä porukka tekemään tätä kaikkea, hän sanoo.
– Luulisi olevan keskeistä, että pidämme valtionhallinnon tietoliikennepalvelut ja kapasiteetit toiminnassa ja turvallisina.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori työllistää noin 1 600 henkilöä noin 20 toimipisteessä, jotka sijaitsevat eri puolilla maata..
Kummallinen prosessi
Nyt kolme viikkoa yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen henkilöstöllä ei ole vieläkään juuri tietoa siitä, miten lopputulos toteutetaan. Esimiesasemassa oleville on ilmoiteltu, ketkä lähtevät ja ketkä jäävät, mutta asiantuntijoiden kohdalla tietoa ei ole.
Muutenkin prosessi on pääluottamusmiesten mielestä edennyt kummallisesti. Viime kesänä kaikki näytti olevan hyvin, mutta syksyllä jokin oli muuttunut.
– Yllättäen toimitusjohtaja sanoi, että kyllä meidän pitää ottaa käyttöön kaikki keinot ja perustaa muutosohjelma Valtoriin, Kauppi kertoo.
Pääluottamusmiehet arvelevat, että jostain oli ohjattu vähentämään työvoimaa.
– Ja kun olemme valtion virasto, niin tavalla tai toisella ohjaavan tahon täytyy olla ministeriö, Kauppi arvelee, mutta toteaa, että työntekijäpuoli ei pysty näyttämään toteen, että näin olisi tapahtunut. Valtorin kohdalla kyseinen ministeriö on valtiovarainministeriö.
– Yt-neuvottelujen alettua syksyllä saimme tietää, etteivät prosessin perusteet olleet taloudelliset. Sen sijaan alettiin tehdä organisaatiomuutosta sillä perusteella, että kaikille ei riitä töitä.
”Hassu ajatus”
Jukon pääluottamusmies Mika Valtonen sanoo, että lopputulos näyttää kuitenkin juustohöyläratkaisulta: Kaikkialta näyttää vähennettävän kymmenen prosenttia henkilöstöstä.
– Suunniteltua organisaatiomuutosta ei ole pystytty esittelemäänmeille tarkoin hekilömäärin suunniteltuja organisaatiolaatikoita kohti eikä osoittamaan, missä on vähemmän tärkeää työtä, hän sanoo.
Asiakastyytyväisyys on kuitenkin korkea.
– Meille ei ole pystytty kertomaan myöskään sitä, mistä työt vähenevät. On puhuttu jotain epämääräistä, että tehdään töitä 85 prosentin teholla. Sehän on aivan hassu ajatus eikä kukaan sellaiseen lähde. Työt hoidetaan kunnolla.
Pron pääluottamusmies Jarkko Tuomainen muistuttaa siitä, että nyt ei edes tiedetä tarkalleen, kuinka paljon virastolla on töitä.
– Pelkona se, että työt eivät vähene, mutta jengi vähenee. Miten jaksamme hoitaa hommat vajaalla miehityksellä?, hän pohtii.
– Tuntuu, että vähennyksiä lähdettiin tekemään etupainotteisesti, vaikka töitä riittää, kun on pilvisiirtymää ja ylipäätään digitalisaation kehittämistä.
Hän muistuttaa, että on paljon sellaista, mitä ei voi ostaa ulkopuolelta, kun kyse on valtion virastojen tietoturvasta.
Jo nyt ylitöitä tehdään paljon. Kaupin mielestä se kielii siitä, että väkeä ei ole vähennettäväksi asti.
– Esimerkiksi päivitykset pitää tehdä öisin ja ne on pakko tehdä ylitöinä, koska meidän henkilöstömäärällä ei voi pyörittää tätä organisaatiota vuoroissa.
Neuvottelun lähtökohta oli 160 henkilötyövuoden vähentäminen.
– Koko neuvotteluprosessin ajan kysyimme, mistä ne vähenevät. Ainut konkreettinen vastaus oli, että puretaan päällekkäisyyksiä, Kauppi kertoo.
– Kysyin, että ovatko ne hallinnollisia päällekkäisyyksiä vai operatiivisia tai onko meillä samantyyppisiä tuotteita, joista osa lopetetaan. En kuitenkaan saanut vastausta.
Lopulta neuvotteluissa vähennys saatiin pienenemään 138 henkilötyövuoteen. Kauppi arvioi, että järjestelyillä voi saada aikaan noin 50 hengen vähennyksen. Silloin irtisanottavia olisi noin 70-80 henkilötyövuotta liikaa.
– Mutta tätä emme pysty näyttämään toteaa, kun meille ei kerrota, mistä tehtävien on tarkoitus vähentyä.
Sekään ei ole selvää, miksi väkeä ylipäätään vähennetään.
– Todennäköisesti tässä on toimittu varmuuden vuoksi etukäteen, Kauppi päättelee.
– Kysyimme tätä suoraan ja vastaus oli, että muutoksia lähdettiin toteuttamaan omien havaintojen vuoksi, jotta poliittista ohjausta ei tulisi.
Tyytyväiset asiakkaat
YT-neuvotteluja perusteltu henkilöstölle sillä, että Valtori on tehoton.
– Asiakastyytyväisyys on kuitenkin korkea. Vaikka tehostamista aina on, on työntekemisen kannalta masentavaa kuulla, että olet tehoton, vaikka asiakas jolle työtä teet, sanoo muuta, Kauppi harmittelee.
Asiakkaat ovat valtion virastoja.
Hän toteaa, että taustalla on valtionhallinnon tuottavuusohjelma, joka sisältyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen tavoitteisiin..
– Meihin kohdistuva leikkaustarve tuli valtiovarainministeriön hallinnonalan säästötavoitteiden kautta, Kauppi sanoo.
Hän uskoo, että tuottavuusohjelman takana on hallituspuolueissa suosittu ajattelu, jonka mukaan virkamiehiä on ylipäätään liikaa.
– Toisenlaisella hallituspohjalla tätä ei tehtäisi tällä tavalla, hän arvelee.
Valtorissa perustettiinkin tuottavuusohjelma, jolla haettiin säästöjä.
– Mielestäni saimme hyvin aikaan säästöjä. Kaikki talouden mittarit olivat meille positiiviset.
Valtorin liiketoiminta koostuu kahdesta linjasta. Toinen eli Tori hoitaa niin sanottujen tavallisten virastojen tietoteknisiä tarpeita. Tuve taas vastaa turvallisuusverkkotoiminnasta, jonka piirissä ovat turvallisuusviranomaiset kuten poliisi, rajavartiosto ja puolustusvoimat. Laki edellyttää, että Tuven toiminta on hallinnollisesti, taloudellisesti ja operatiivisesti erotettu muusta liiketoiminnasta.
– Kun olemme kysyneet, kuinka tämä toteutuu uudessa organisaatiossa, meille on vastattu vain, että kyllä se toteutuu, Kauppi toteaa.
Valtonen muistuttaa siitä, että kun turvallisuusverkkolaki tuli voimaan vuonan 2015, Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne oli erilainen kuin nyt.
– Luulisi, että turvallisuusvaatimus korostuisi, mutta näköjään mennään toiseen suuntaan, hän sanoo.
Pienet säästöt
Pääluottamusmiehet korostavat sitä, että valtionhallinnon säästötoimet ovat euromääräisesti niin marginaalisia, että kyse on puhtaasti henkilöstön vähentämisestä ja toiminnan siirtämisestä yksityisille toimijoille.
– Meillä tämä näkyy muun muassa epäterveenä vuokratyövoiman käyttönä, konsulttisopimuksina tai työnä jota teetetään sopimustoimittajilla oman henkilöstön sijaan, Kauppi sanoo.
Tuomainen toivookin, että ensin tarkasteltaisiin vuokratyövoiman osuutta Valtorilla.
– Nyt on epäselvää, että vähennetäänkö sitä lainkaan, vaikka meille on sanottu, että vuokratyövoima toimii puskurina.
Kauppi toteaa, että kokonaisuuden kannalta puhutaan pienistä rahoista.
– Kun katsoo summien suhteita, tajuaa, että leikkauksilla ei ole taloudellista merkitystä, vaan kyse on poliittisesta päätöksestä. Valtion hallinnon tuottavuusohjelman muutaman sadan miljoonan euron säästö on pieni raha suhteessa valtion parin sadan miljardin euron velkaan.
Häntä naurattavat puheet siitä, että säästöt koostuvat pienistä puroista.
– Jos meistä säästetään, samaan aikaan kuitenkin joudutaan ostamaan palveluita yksityisilta markkinoilta nykyistä enemmän. Ei se ainakaan halvempaa ole.
Nyt työntekijäpuoli haluaa tietoa työnantajalta. Hän muistuttaa siitä, että epätietoisuus on tuskaa.
– Haluamme tietää, mitä tapahtuu: Keitä ollaan irtisanomassa. Haluamme, että laskelmat tarkastetaan, jotta vuoden päästä emme ole tilanteessa, jossa meillä on liian vähn porukkaa.
lehti 