Ruandan tukemat kongolaiset M23-kapinallisjoukot valtasivat Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa sijaitsevan Goman kaupungin tammikuun lopulla. Taisteluissa kuolleiden tai kadonneiden kaupunkilaisten omaiset surevat menetyksiään tai odottavat epätietoisina uutisia perheenjäsenistään.
Kolmen lapsen äiti Zawadi Delphine on sotilaan vaimo. Hän kertoo miehensä tulleen tammikuun 6. päivän iltana kotiin kiireisenä ja silminnähden vihaisena.
– Hän ei sanonut, mitä todella oli tekeillä. Hän selitti, että hän oli muiden sotilaiden kanssa menossa Goman eteläpuolelle. Lähtiessään hän sanoi, että näemme jälleen, jos jumala suo. Sen jälkeen en ole kuullut hänestä mitään, Delphine sanoo kyyneliä silmissään.
Delphine pelkää miehen kuolleen hallituksen joukkojen ja M23:n yhteenotoissa. Hän on nähnyt ihmisten kuolevan Katindon sotilasleirissä, Goman keskellä ja pitää itseään jo leskenä.
– Minä ihmettelen, mitä olemme tehneet Jumalalle ansaitaksemme tämän. Kuinka ihmiset voivat tappaa toisiaan maailman kaikkien kansojen voimattoman katseen alla, Delphine valittaa hautajaisia varten pystytetyn teltan varjossa.
M23 julisti helmikuun 4. päivä humanitaarisen tulitauon, mutta käynnistikin uuden hyökkäyksen Nyabibwen kaivoskaupunkiin ja ruandalaisjoukkojen avulla valtasi sen.
Uutistoimisto Reutersin mukaan helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä ainakin 2 800 ihmistä oli kuollut kapinallisten ja hallituksen joukkojen välisissä taisteluissa. Kuolleiden joukossa oli 17 rauhanturvaajaa, joista 14 Etelä-Afrikasta.
YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston tiedottaja Jens Laerke huomautti Reutersille, että täsmällisiä lukuja on toistaiseksi mahdoton antaa ja vaikea todentaa.
Sotatoimia harjoitetaan alueella, joka on mineraalirikkauksiensa vuoksi ollut vuosikymmeniä epävakaa. Aseellisten joukkojen lisääntyminen on pakottanut sadattuhannet etsimään turvaa pakolaisleireiltä.
Yvonne Mahali, 23, elää Bujovussa, Ruandan rajan tuntumassa. Hän menetti kaksi veljeään kapinallisten vallatessa Goman. Ruandalaiset ja M23-joukot tunkeutuivat Gomaan hänen naapurustonsa läpi.
– Me jotka jäimme, saatamme selvitä hengissä. Mutta millä hinnalla? Ahdistus kalvaa meitä päivästä toiseen. Epävarmuus, pelko ja kipu täyttävät mielen, kun näen kaupungin murenevan silmieni edessä. Meillä henkiin jääneillä on vaara joutua tuskan nielemiksi. Olen nähnyt kauheita asioita, jotka ovat piirtyneet muistiini ikiajoiksi, Mahali sanoo.
Hän koki myös M23-taistelijoiden edellisen Goman valtauksen vuonna 2012.
– On raskasta nähdä, kun naapurustoani tuhotaan ja joka talossa surraan. Kuka rakentaa talot uudelleen? Mihin niiden asukkaat joutuvat?, Mahali kyselee.
lehti 