Kun paavi Franciscus vieraili Belgiassa syyskuussa 2024, hän ylisti vuolaasti yli 40 vuotta (1951–1993) Belgiaa hallinnutta kuningas Baudouinia.
Sittemmin katolisen kirkon johtaja ilmoitti aloittaneensa kuningas Baudouinin autuaaksi julistamisen eli beatifikaation. Se on katolisessa kirkossa kolmas neljästä askelesta kohti kanonisointia eli pyhimykseksi julistamista.
Baudouin oli paavin mielestä erityisen rohkea luopuessaan valtaistuimestaan sen sijaan, että olisi allekirjoittanut aborttilain, jota piti moraalittomana. Baudouin luopui vallasta yhdeksi päiväksi 1990. Laki hyväksyttiin ja parlamentti palautti Baudouinin kuninkaaksi seuraavana päivänä.
Bwana Kitokon häpeätahra
Akram Tumsifu on perehtynyt Kongon demokraattisen tasavallan historiaan. Hän sanoo, että kuningas Baudouin oli hallintokaudellaan (1951–1993) yksi kuuluisimmista eurooppalaisista monarkeista.
– Hän oli hyvin suosittu, ei vain Belgiassa, vaan koko Euroopassa. Kun hän kävi Afrikassa, joku kongolainen antoi hänelle lisänimen Bwana Kitoko (herrasmies), Tumsifu kertoo.
Hänen mukaan kuningas Baudouinilla on kuitenkin häpeätahra, joka estää hänen kanonisointinsa.
– Hänen aikanaan murhattiin Patrice Lumumba tovereineen, samoin monet muut kongolaiset nationalistit. Eikä voi sanoa, että hän olisi ollut syytön kyseisiin tapahtumiin. Baudouin oli Moise Tshomben hyvä ystävä ja Tshombe johti separatisteja Katangassa, kun Lumumba tapettiin. Se on Baudouinin stigma.
Patrice Lumumba oli Kongon demokraattisen tasavallan ensimmäinen pääministeri. Hän ehti olla vallassa muutamia kuukausia vuonna 1960, kun Yhdysvaltain ja Belgian tukema armeijan esikuntapäällikkö Mobutu Sese Seko kaatoi vasemmistohallituksen. Tshomben separatistit kaappasivat ja kiduttivat Lumumbaa ennen kuin teloittivat hänet.
Pikemmin vampyyri kuin pyhimys
Kongossa paavin päätös Baudouin autuaaksi julistamisesta on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Kongo on entinen Belgian siirtomaa ja 23 vuoden ajan se oli kuningas Leopold II yksityisomaisuutta.
Baudouin ratifioi Belgian osalta Kongon itsenäisyysasiakirjan 30. kesäkuuta 1960.
Gomalainen Alice Keza, 30, pitää Belgian monarkin autuaaksi julistamista oikeana päätöksenä.
– Vanhempamme ovat kertoneet, että siirtomaavallan aikana he olivat kuin orjia. Kuningas teki kaiken Kongon demokraattisen tasavallan itsenäistymisen eteen vuonna 1960.
Gomalainen demokratia- ja ihmisoikeusaktivisti Jacques Sinzahera ei arvosta paavin suunnitelmaa. Enemmän kuin pyhimystä, Baudouin muistuttaa Sinzaheran mielestä verenimijää, ja hänen autuaaksi julistamisensa sivuuttaa heidät, jotka menettivät rakkaansa kolonialismin aikana.
– Kuningas Baudouinin julistaminen autuaaksi on sylkäisy hänen murhaamiensa, kiduttamiensa ja orjuuttamiensa esi-isien muistolle. Belgia tappoi Baudouinin valtakaudella ihmisiä taloudellisen hyödyn vuoksi ja arvet näkyvät edelleen, Sinzahera sanoo ja kehottaa Kongon demokraattisen tasavallan katolista kirkkoa pyytämään Roomaa harkitsemaan asiaa uudelleen.
Tilastojen perusteella lähes puolet kongolaisista kuuluu katoliseen kirkkoon, mikä tekee maasta yhden katolisimmista Afrikassa ja koko maailmassa. Katolisen kirkon läsnäolo näkyy sekä maan politiikassa että kehityskysymyksissä.
Kongon demokraattisen tasavallan katolinen kirkko ei ole vielä kommentoinut virallisesti paavin aloitetta. Lokakuussa 2024 kardinaali Fridolin Ambongolle esitettiin aiheesta suora kysymys, johon hän vastasi seuraavaansa asiaa kuten muutkin ja painotti asian kuuluvan Belgian kirkolle.
Uutisen kirjoittamisen jälkeen julkisuuteen tuli tieto, että paavi Franciscus kärsii keuhkokuumeesta sairaalahoidossa. Tämän uutisen julkaisuhetkellä paavin vointia kuvailtiin kuitenkin olosuhteisiin nähden hyväksi. (KU)
lehti 