Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela pitää metsien suojelukriteerien tieteenvastaisuutta farssina, jossa voitot menevät luonnon edelle.
Koskela viittaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen torstaina julkistamaan niin sanottuihin kansallisiin kriteereihin, jotka koskevat vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemista. Koskelan mukaan kriteerit on laadittu siten, että luontopääomaltaan arvokkaat metsät jäävät lähes kokonaisuudessaan suojelun ulkopuolelle.
Hän muistuttaa siitä, että kriteerit saivat jo lausuntokierroksella täystyrmäyksen niin tutkijoilta, ympäristöviranomaisilta kuin kunnilta.
”Orpon hallitus asettaa suomalaiset puutuotteet kansainvälisesti merkittävän mainehaitan alle.”
– Hallitus toi nämä kriteerit käytännössä muuttamattomina takaisin pöytään, Koskela ihmettelee.
Myös vasemmistoliiton kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Mai Kivelä ovat pettyneitä kriteereihin. He kuvaavat niitä yhteisessä tiedotteessaan ympäristöpoliittiseksi rimanalitukseksi.
He toteavat, että kriteerien oli tarkoitus olla Orpon hallituksen tärkein keino luontokadon pysäyttämiseksi Suomen metsissä, mutta käytännössä niiden myötä suurin osa Suomen vanhoista ja luonnontilaisista metsistä jää suojelun ulkopuolelle.
– Hallituksen laatimia vanhojen metsien suojelukriteereitä kritisoitiin painokkaasti jo lausuntokierroksella ja esimerkiksi ympäristötutkijat tyrmäsivät ne täysin tieteenvastaisina. No, Orpon hallitus ei ottanut näistä vetoomuksista kuuleviin korviinsa, vaan toi samat kriteerit muuttamattomina takaisin eduskuntaan, Honkasalo sanoo.
”Kansalaisten sumutusta”
Minja Koskela toteaa, että hallituksen laatimat kriteerit johtavat siihen, että Suomessa ei ole suojeltavia metsiä.
– Kriteerit asettavat metsien suojelukynnyksen tarkoitushakuisesti niin korkealle, että Suomessa ei suojeltavia metsiä olisi enää juurikaan jäljellä, vaikka vanhoja ja luonnontilaisia metsiä on tosiasiassa tunnistettu Suomessa noin 700 000 hehtaaria.
Koskela huomauttaa myös Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden todenneen, että hallituksen ehdottamat suojelukriteerien määritelmät ovat “tieteellisen tiedon tarkoitushakuista vääristelyä”.
Mai Kiveläkin arvioi, että kriteerit on määritelty tarkoituksella niin tiukoiksi, että iso osa luontopääomaltaan korvaamattomista metsistä jää suojelun ulkopuolelle.
– Etelä-Suomen metsistä ei näillä perustein löydy lainkaan uutta suojeltavaa. Se, että hallitus yrittää kehystää kriteerit merkittävänäkin luonnonsuojelutoimena, on kansalaisten sumutusta, Kivelä sanoo.
Mahdollisimman paljon voittoa
Koskela uskoo kriteerien taustalla olevan taloudellinen voitontavoittelu.
– Hallituksen tavoitteena on valtion metsien pitäminen niin laajalti kuin mahdollista hakkuiden piirissä. Hallitus on siis päättänyt antaa luontokadon jatkua, jotta metsäteollisuus voi takoa mahdollisimman paljon voittoa, Koskela sanoo.
Hän toteaa, että hallituksen esittämät vanhojen metsien suojelukriteerit ovat myös EU:n biodiversiteettistrategiassa linjattujen ympäristösitoumustemme vastaisia. Hän myös arvioi, että mahdollistamalla kansainvälisten ympäristövelvoitteiden kanssa räikeässä ristiriidassa olevat hakkuut, Orpon hallitus asettaa suomalaiset puutuotteet kansainvälisesti merkittävän mainehaitan alle.
Koskela on huolissaan siitä, että samaan aikaan Suomessa metsäluontotyyppien ja niistä riippuvaisten eliölajien uhanalaistumiskehitys jatkuu, hiilinielu on romahtanut ja metsä kokonaisuudessaan kääntynyt päästölähteeksi.
– On ilmeisempää kuin ehkä koskaan, että meidän täytyy asettaa kaikki valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät tiukan suojelun piiriin, mutta hallitus toimii päinvastoin. Näillä kriteereillä ei ajeta kansakunnan etua, vaan metsäteollisuuden lyhyen aikavälin intressejä, Koskela tiivistää.
Kivelä ja Honkasalo toteavat, että kriteerit ovat paitsi hallituslupausten vastaisia myös ristiriidassa kansainvälisten ympäristösitoumustemme kanssa.
– Hallitus hyvin lyhytnäköisesti ajaa tässä vain ja ainoastaan metsäteollisuuden intressejä. Voitontavoittelun nimissä ollaan valmiita antamaan luontokadon jatkua ja näemmä myös pettämään annettuja lupauksia, myös he sanovat.
He korostavat sitä, että metsien ja metsäluonnon tilanne Suomessa on hälyttävän huono. Hakkuita tulisi vähentää ja kaikki valtion metsät asettaa tiukan suojelun piiriin.
– Hallitus väistää poliittista vastuuta ja pahentaa ympäristöongelmia haluttomuudellaan ratkaista niitä. Näiden mielivaltaisten kriteerien ja jatkuvien ylisuurten hakkuiden seuraamukset tulevat kalliiksi sekä ympäristön että veronmaksajan näkökulmasta.
lehti 