Kahdet vaalit samana päivänä – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä ratkaisee kunta- ja aluevaalit

Vasemmistoliitolla meni kesällä 2021 kuntavaalit penkin alle. Ainoa suurempi poikkeus oli Helsinki, jossa puolue nosti kannatustaan.

Nyt lähtökohdat huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin ovat positiiviset. Kannatusmittauksissa vasemmisto on selvästi viime kunta- ja aluevaalien tuloksia korkeammalla, ehdokasasettelu on onnistunut hyvin, ja myös valtakunnan politiikan asetelma suosii vasemmistoa. Nyt on tarjota selvä vaihtoehto epäsuositun oikeistohallituksen linjalle.

Toimittajien kuluneita kliseitä on, että gallupit eivät äänestä. Toinen puolestaan kuuluu, että kuntavaalit käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Tämä myös vaikeuttaa tulosten tulkitsemista. Tällä kertaa kunta- ja aluevaalit käydään samaan aikaan. Yhteistä vaaleille on, että kummassakaan äänestysaktiivisuus ei päätä huimaa. Miten käy, kun vaalit käydään samana päivänä?`

Entä mikä ratkaisee vaalit? Sitä lähdimme kysymään raadiltamme. Ainakin yksi ratkaiseva asia on jo tapahtunut – vaalilistat on jätetty. Niiden merkitys etenkin kuntavaaleissa on valtava.

Mikä ratkaisee kunta- ja aluevaalit?

Jukka Manninen, asiantuntija:

Kunta- ja aluevaalit eroavat eduskuntavaaleista kahdella ratkaisevalla tavalla.

Ensiksi äänestysaktiivisuus on huomattavasti alhaisempi. Kun eduskuntavaaleissa ääniä annetaan yli kolme miljoonaa, niin kunta- ja aluevaaleissa niitä kertyy huomattavasti vähemmän. Käytännössä liikkuvien äänestäjien määrä kunta- ja aluevaaleissa on olematon.

Äänestäjät ovat pääasiassa puolueiden vakiintuneita kannattajia. Vaaleissa pärjääminen edellyttää sitä, että puolueen kampanja aktivoi sen kannattajat. Hallituspuolueille riski on se, että omat kannattajat jäävät protestin nimissä katsomoon.

Toiseksi ehdokkaita on huomattavasti enemmän. Kun eduskuntavaaleissa ehdokkaita on noin 2 400, niin aluevaaleissa heitä oli viimeksi 10 600 ja kuntavaaleissa peräti 35 600. Vaaleissa pärjääminen edellyttää ehdokasasettelussa onnistumista. Kuntavaaleissa moni äänestää kaveriaan.

Siksi vaalimenestys vaatii monipuolisia listoja, joilla olevilla ehdokkailla on perhettä, ystäviä ja tuttuja sellaisissa piireissä, joista puolue ei normaalisti saa ääniä. Äänestäjien liikkuminen puolueelta toiselle toteutuu tämän kautta.

Esa Suominen, asiantuntija:

Tärkein piste saavutettiin jo, eli ehdokasasettelu päättyi. Erityisesti kuntavaaleissa ehdokasmäärällä on erityisen suurta merkitystä. Kovakaan gallupkannatus ei realisoidu jos puolueella ei ole ehdokkaita joita äänestää.

Ehdokasmäärän perusteella, yhdessä äänestysvarmuuden ja gallupien perusteella, voidaan arvioida SDP:n ja kokoomuksen kamppailevan tasaisesti sekä alue- että kuntavaalien ykkössijasta. Perussuomalaisten ehdokasmäärän romahtaminen ennustaa heille erittäin vaikeita vaaleja ja tappio erityisesti kuntavaaleissa lienee väistämätön.

Vihreille vaaleista tulee yhtä lailla vaikeat, koska erityisesti puolueen vahvin linnake Helsinki kärsii SDP:n ja Vasemmistoliiton piristymisestä. Vasemmistoliiton kokonaistulosta tulee kuitenkin varjostamaan hankaluudet muualla maassa ja Turun tilanne jossa omalla kohelluksella on saatu pakka sekaisin ja tuhottua eurovaalien jälkeinen huikea noste.

Hallituspolitiikalle vaaleilla tulee olemaan vain rajallista merkitystä. Perussuomalaisten raju tappio toki hermostuttaa, mutta heidän agendansa ja kannattajiensa kannalta tärkeistä asioista ei päätetä alueilla tai kaupungeissa kuin rajallisesti. Merkitys tuleekin olemaan pääasiassa henkinen.

”Hallituspolitiikalle vaaleilla tulee olemaan vain rajallista merkitystä.”

Hanna Wass, politiikan tutkija

Alue- ja kuntavaalit käydään keskellä historiallista maailmanpolitiikan myllerrystä. Turvallisuus on äänestäjien huolenaiheissa päällimmäisenä.

Sulkeutuminen tarkkarajaiseen vaalikuplaan ei näissä oloissa edistä sen enempää demokratiaa kuin soteakaan. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli pohjautuu poliitikkojen, viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoimintaan hallinnon eri tasoilla.

Vaaleissa ovat vahvimmillaan ne puolueet ja ehdokkaat, jotka kykenevät vastaamaan kansalaisten paikallisiin turvallisuustarpeisiin ja asettamaan ne laajempaan kontekstiin. Miten meidän kunnassamme toimii huoltovarmuus kriisin keskellä ja millaisia suunnitelmia on tehty erilaisten riskien varalta?

Miksi toimivat sotepalvelut ovat välttämättömiä yhteiskunnan kestävyydelle? Miksi paikallistason osallisuutta ja moniäänistä puntarointia tarvitaan erityisesti silloin, kun turvallisuustarpeet uhkaavat pyyhkäistä demokraattisten rakenteiden yli?

Vaalit ratkaisee se, miten laaja-alaisesti sote kyetään nivomaan osaksi turvallisuutta sen sijaan, että sitä lähestyttäisiin ensisijaisesti kansallisen suorituskyvyn näkökulmasta.