KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin.

Tutkija Praveenraj Jayasimhan tarkastelee hiljattain uudelleen löydetyn Cheljoen käärmeenpääkalaa. Talvella se on horroksessa ja kesällä veden ollessa vähissä se kaivautuu koloihin. Kuva: IPS/Diwash Gahatraj

Viimeksi siirtomaa-ajan Intiassa havaitun kalan löytyminen kertoo Himalajan luonnon laajasta ja tutkimattomasta monimuotoisuudesta. Uusia ja kadonneita lajeja voi edelleen löytyä, kunhan tutkimukseen panostetaan.

New Delhi – IPS/Diwash Gahatraj
18.5.2025 11.30

Yli 85 vuotta kadoksissa ollut Cheljoen käärmeenpääkala (Channa amphibeus) on palannut Itä-Himalajan ekosysteemiin. Laji löydettiin uudelleen länsibengalilaisen pikkukylän lähellä virtaavasta Cheljoesta, joka on Tistajoen sivujoki.

Viimeksi harvinainen kalalaji tavattiin siirtomaa-ajan Intiassa vuonna 1938. Sen jälkeen sitä ei lukuisista etsinnöistä huolimatta löydetty ennen syyskuuta 2024.

– Kuulin tästä lajista ensimmäisen kerran vuonna 2007 opiskellessani kalataloustiedettä. Pidin sitä joko myyttinä tai toisen lajin harvinaisena muotona, kertoo käärmeenpääkalan löytänyt tutkija Praveenraj Jayasimhan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Jayasimhan on löytänyt useita kadonneita kalalajeja ja 19 uutta lajia. Vaikka hän on tutkinut intialaisia kaloja vuodesta 2015, osoittautui Cheljoen käärmeenpääkala erityisen haastavaksi.

Vuoden 2024 läpimurto tapahtui, kun Jayasimhan sai ystävältään videon, jossa näytti esiintyvän kadonnut kala. Paikan jäljittäminen oli hankalaa ja aluksi tutkijat epäilivät videon aitoutta. Sinnikkään työn ja paikallisten haastattelujen avulla Jayasimhan tiimeineen onnistui lopulta paikantamaan kalan esiintymisalueet Cheljoen läheisyydestä.

Kala ei todellisuudessa kadonnut, vaan kyseessä on piilossa viihtyvä laji, joka kaivautuu maahan ja on havaittavissa ainoastaan monsuunikauden aikana. Jayasimhanin mukaan hävinneeksi luullun kalalajin löytyminen paljastaa ihmisen rajallisen ymmärryksen luonnosta.

– Käärmeenpääkalaa ei ollut yritetty tosissaan löytää enää vuosikymmeniin, koska tämän tyyppistä tutkimusta ei rahoiteta. Löytö osoittaa, että Himalajan alue on yhä suurelta osin tuntematon ja sieltä voidaan edelleen löytää lajeja, kunhan tutkimukseen panostetaan, Jayasimhan sanoo.

Innostunut tutkijatiimi

Viisihenkinen tiimi käytti tutkimuksissaan monipuolisia tunnistusmenetelmiä. Syyskuussa 2024 kerätyistä elävistä näytteistä otettiin kuvia värityksen taltioimiseksi. Osa kaloista säilöttiin etanoliin ja formaliiniin jatkotutkimuksia varten. Tutkijat laskivat suomujen ja evien määrän verratakseen niitä vuoden 1938 kuvauksiin. Lisäksi kalojen dna:ta tutkittiin ensimmäistä kertaa, ja röntgenkuvilla määritettiin nikamien määrä. Tavallisesti kuukausia vievä prosessi saatiin tiimin innostuksen ansiosta päätökseen kuukaudessa.

Jayasimhanin mukaan Tistajoen ja sen sivujokien kuten Cheljoen biodiversiteetti on aliarvioitu. Hän on huolissaan Himalajan jokien kalalajien kattavan luettelon ja pieniä piilottelevia lajeja koskevan tutkimustiedon puutteesta.

– Alueella voi olla jopa 600 kalalajia, mikä ylittää nykyiset arviot, Jayasimhan sanoo.

Ruoka- ja akvaariokala

Paikallisilla yhteisöillä on keskeinen rooli lajien suojelussa. Cheljoen käärmeenpääkala on paikallisten arvostama ruokakala, joka on perimätiedon mukaan oivaa ravintoa etenkin raskaana oleville naisille. Asukkaat eivät ole tietoisia sen suojelustatuksesta, mutta vähäisen pyynnin vuoksi Jayasimhan ei kuitenkaan näe lajia uhattuna. Lisäksi tutkijoiden haastattelut viittaavat kalan runsaisiin esiintymiin monsuunikaudella. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeätä lisätä paikallisten tietoisuutta harvinaisista lajeista.

– Olemme jakaneet tietoa paikallista suojelua varten ja pyytäneet tietoja kalan elinkiertoon liittyen. Olemme myös neuvoneet lajin kestävää pyyntiä horrostamisen aikana, Jayasimhan sanoo.

Kasvava kiinnostus akvaariokaloihin kuten erilaisiin käärmeenpääkaloihin, saattaa uhata luonnonvaraisia lajeja, jos niitä ylikalastetaan. Tällä hetkellä Tistajoesta kerätään muutamia lajeja akvaariokalakauppaan. Jayasimhan ei usko keräämisen uhkaavan käärmeenpääkalaa, päinvastoin, akvaarioharrastus on auttanut monia luonnosta kadonneita kalalajeja säilymään edes vankeudessa.

– Tutkimuslaitoksien tulee ryhtyä viljelytoimiin käärmeenpääkalan suojelemiseksi, mikä turvaisi lajin säilymisen vankeudessa, Jayasimhan sanoo.

Kalastuksen tai akvaarioharrastuksen sijaan Jayasimhan näkee käärmeenpääkalan uhkana hiekan louhinnan, rautatie- ja tiehankkeet, vesistöjen saastumisen ja teeplantaaseilta tulevat päästöt.

– Ihmisen toiminta, kuten patojen, moottoriteiden ja talojenrakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen tuhoutumiset uhkaavat Himalajan vesieliöstöä merkittävästi. Lajit voivan kutenkin säilyä pienillä, syrjäisillä alueilla, Jayasimhan sanoo.

Tutkijan mukaan Intian hallitus voisi tehostaa uhanalaisten lajien suojelutoimia Tistajoella perustamalla viljely- ja elinympäristöjen ennallistamisohjelmia sekä tekemällä säännöllistä istutusta.

– Kalat tulee asettaa etusijalle samalla tavalla kuin selkärankaiset. Saastuminen ja hiekan louhinta on estettävä, ja tutkimuslaitosten tulee kasvattaa omia paikallisia kalalajejaan ja tehdä säännöllistä istutusta, Jayasimhan sanoo.

Cheljoen käärmeenpääkalan uudelleen löytäminen merkitsee paljon tulevaa tutkimusta ja suojelua alueella. Jayasimhan korostaa paikallisten yhteisöjen, tutkijoiden ja kansalaisten yhteistyön merkitystä biodiversiteetin säilyttämisessä. Lisäksi digitaalisen teknologian aikakaudella sosiaalinen media voi uusien ja vieraslajien havaintojen raportoinnissa olla arvokas tutkijoita auttava työkalu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään