Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää hallituksen ulkomaalaislakiin esittämiä muutoksia syrjivinä. Ne myös vaarantavat kotoutumisen, sekä lisäävät köyhyyttä, syrjäytymistä ja epävarmuutta.
Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen oli perjantaina hallintovaliokunnassa kuultavana ulkomaalaislaista. Lisäksi Talentia toimitti valiokunnalle kirjallisen lausunnon hallituksen esityksestä.
Talentian mukaan toimeentulotuen ja työttömyysetuuden käyttö, 40 000 euron tuloraja sekä ammattikorkeakoulututkintojen sivuuttaminen vaikeuttaisivat pysyvän oleskeluluvan saamista.
Hallitus esittää myös, että toimeentulotuen tai työttömyysetuuden saaminen yli kolmen kuukauden ajalta estäisi pysyvän oleskeluluvan saamisen.
– Toimeentulotuen tai työttömyysetuuden käyttö ei ole osoitus kotoutumisen epäonnistumisesta, vaan usein välttämätön tuki esimerkiksi sairastumisen, lomautuksen tai perhetilanteen vuoksi, sanoo Talentian Pekkarinen.
Lakiesityksen mukaan yli kolme kuukautta kestävä lomautus katkaisisi pysyvään oleskelulupaan vaadittavan työhistorian. Talentian mielestä on väärin, että työntekijä menettää mahdollisuuden pysyvään lupaan syystä, johon hän ei itse voi vaikuttaa.
Ongelmallinen on myös ehdotettu muutos, jonka mukaan työssäkäyvä tuen hakija voisi menettää mahdollisuuden pysyvään oleskelulupaan, jos puoliso tai muu perheenjäsen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.
– Tämä asettaa perheelliset epäyhdenvertaiseen asemaan yksinasuviin nähden ja voi johtaa siihen, että perheet jättävät hakematta heille kuuluvaa tukea. Seurauksena voi olla köyhyyttä ja lasten hyvinvoinnin vaarantumista, Pekkarinen sanoo.
Tuloraja syrjii matalapalkka-aloja ja naisia
Esityksen mukaan pysyvän oleskeluluvan voisi saada nopeutetusti neljässä vuodessa, jos erilliset edellytykset täyttyvät. Yhtenä edellytyksenä säädettäisiin 40 000 euron vuositulorajasta, joka Talentian mukaan olisi syrjivä erityisesti matalapalkka-aloille, jotka usein ovat naisvaltaisia.
– Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ja muut matalapalkka-aloilla työskentelevät jäävät automaattisesti heikompaan asemaan. Tämä on välillistä sukupuolisyrjintää ja ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuussäännösten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Lakiesityksen mukaan nopeutettu pysyvän oleskeluluvan reitti olisi mahdollinen vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille ja yliopistossa kandidaatin tutkinnon tehneille.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jäisivät tämän ulkopuolelle, vaikka he valmistuvat usein aloille, joilla työvoimapula on suurin, kuten sote-sektorille.
– Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan jäädä ja työllistyä tänne, Pekkarinen sanoo.
Talentia vaatii, että pysyvän oleskeluluvan nopeutettuun reittiin sisällytetään myös kaikki ammattikorkeakoulututkinnot.
– Kotoutumista ei edistetä luomalla esteitä ja epävarmuutta. Päinvastoin: epävarmuus vähentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä, Pekkarinen painottaa.
Aiemmin heikennetty 15 kertaa
Ulkomaalaislakia on tähän mennessä muutettu tällä vaalikaudella 15 kertaa ja toinen toistaan seuraaviin esityksiin on usein koottu useita erilaisia kiristyksiä, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo sanoi lain lähetekeskustelussa alkuviikolla.
– Huomionarvoista on se, että näiden kokonaisvaikutuksia ei ole arvioinut kukaan. Edelleen hallituksen pääviesti on ulkomaalaisille se, että tänne ette ole tervetulleita, ja jo maassa asuville maahanmuuttajille se, että teemme elämästänne mahdollisimman hankalaa, ja siihen tähtää myös tämä lakiesitys.
lehti 