Nollatuntisopimukset eli työsopimukset joissa työntekijälle ei määritellä viikottaista työaikaa lainkaan, vaan se on työnantajan vapaasti päätettävissä, ovat yleistyneet räjähdysmäisesti varsinkin palvelualoilla. Työnantajien julkisuusammattilaisten taholta nollasopimuksia markkinoidaan helppoina ja joustavina nykyaikaisten ihmisten tarpeisiin vastaavina työehtosopimuksina. Nollasopimusten ongelmat jätetään kuitenkin tyystin kertomatta.
Nollasopimuksella työskentelevä ihminen ei pysty suunnittelemaan elämäänsä, koska hän ei tiedä paljonko ja mihin aikaan hänellä on töitä seuraavalla viikolla. Töitä voi olla paljon tai sitten niitä ei ole lainkaan. Jos kieltäytyy tulemasta seuraavana päivänä seitsemäksi töihin esimerkiksi siksi, ettei satu olemaan paikkakunnalla, työnantaja voi päättää työsopimuksen siihen paikkaan tai yleisemmin vain olla tarjoamatta enää töitä.
Nollasopimuksella työskentelevillä ei siis ole minkäänlaista työsuhdeturvaa ja he ovat ikuisella koeajalla, josta ei pääse irti muuten kuin ottamalla lopputilin. Lopputilin ottaneita työvoimahallinto tervehtii kolmen kuukauden karenssilla. Kaikki nollasopimuksella työskentelevät eivät saa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaa 18 tunnin keskimääräistä viikkotyöaikaa täyteen, joten he tippuvat töiden loppuessa perustoimeentulotuen varaan.
Moni nollatuntisopimuksilla työskentelevä ei saa työstään riittävää toimeentuloa, vaan joutuu tekemään useaa työtä samanaikaisesti. Nollasopimuksista voidaan hyvällä syyllä puhua uuden ajan maaorjuusjärjestelmänä, jonka ainoana hyötyjänä ovat työnantajat.
Työnantajien paljon kehuma Saksan malli on johtanut Saksassa työttömyyden tilastolliseen vähenemiseen ja työtätekevien köyhyyden kasvuun. Työsuhteet ovat pilkkoutuneet pieniksi muutaman sadan euron kuukausiansion takaaviksi keikkahommiksi, joilla ei pysty elämään. Tämän vuoksi Saksassa ollaan ajamassa lakisääteistä minimipalkkaa ihmisten toimeentulon takaamiseksi.
Nollasopimuksilla ei ole vielä virallista asemaa Suomen lainsäädännössä, vaan ne ovat niin sanotulla harmaalla alueella ja niitä käytetään yleisesti työlainsäädännön määräysten kiertämiseksi. Ongelman ratkaisemiseksi Metallin nuoret aloitti 15.1. Operaatio vakiduuni -nimisen kampanjan. Sen tavoitteena on kieltää nollatuntisopimukset lailla ja asettaa osa-aikatöille 18 tunnin viikoittainen minimityöaika. Kampanja toteutetaan keräämällä yli 50 000 allekirjoittaneen kansalaisaloite uuden eduskunnan ratkaistavaksi ja huolehtimalla, että se menee myös läpi.
Nyt meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä työelämä piirun verran oikeudenmukaisemmaksi. Kunnon työ on ihmisoikeus, josta ei pidä taistelematta luopua. Osallistua voi osoitteessa: www.operaatiovakiduuni.fi.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
uutiskirje 
