Kehittyneiden teollisuusmaiden järjestö OECD ennustaa Suomen taloudelle synkkää tulevaisuutta. Tänä vuonna järjestö arvioi Suomen kansantuotteen kasvavan vain puoli prosenttia eli selvästi vähemmän kuin kotimaiset talousennustajat. Ensi vuonna talouskasvu vauhdittuu, mutta tuotanto jää kuitenkin selvästi alemmalle tasolle kuin millä ennen talouskriisiä oltiin.
Suomi-arvion julkistamistilaisuudessa keskiviikkona Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander tosin ihmetteli, mihin OECD perustaa synkän näkemyksensä.
– Eikö OECD luota markkinavoimiin, Kiander kysyi.
Kianderin mukaan OECD arvioi pahasti alakanttiin myös Suomen toipumisen 1990-luvun lamasta.
Kuntien taloudenpito suitsiin
Heikko kasvu johtaa OECD:n mielestä siihen, että julkisen talouden kestävyysvaje ikääntymiskulujen noustessa kasvaa kestämättömän suureksi. Siksi tasapainotustoimiin on ryhdyttävä heti kun talouskasvu vakiintuu. Tasapainottamisohjelman pitäisi sisältää työurien pidentämistä, kulujen hillintää sekä kulutus- ja kiinteistöverojen korotuksia.
OECD kannattaa samantapaista kahden vaalikauden ohjelmaa julkisen talouden tasapainottamiseksi, mitä valtiovarainministeriö aikaisemmin esitti. Tavoitteiden toteutumista seuraamaan pitäisi perustaa itsenäinen talousneuvosto.
Kuntien menojen kasvua pitäisi hillitä ja tehdä lisää kuntaliitoksia. Hallituksen pitäisi rajoittaa kuntien valtionosuuksien kasvua ja hillitä myös niiden veronkorotushaluja esimerkiksi leikkaamalla vastikkeeksi osa valtionosuuksista.
Pulaa työvoimasta vai työpaikoista
OECD patistaa Suomea lisäämään ja nopeuttamaan aktiivisen työvoimapolitiikan toimia. Työurien pidentämiseksi eläkeikä pitäisi nostaa 65 vuoteen, poistaa eläkeputki kokonaan ja kiristää työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä. Etenkin pienituloisempien työttömyyskorvauksia pitäisi alentaa.
SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan OECD:n käsitys Suomen työttömyysturvan tasosta perustuu kuitenkin virheellisiin tietoihin. Muutenkin raportissa kiinnitetään huomiota vain työvoiman tarjontaan. Suomessa on Kosken mukaan kuitenkin pula työpaikoista eikä työvoimasta.
OECD:n mukaan Suomessa toteutetut veronkevennykset osuivat suhdanteiden kannalta hyvään aikaan, mutta huonoa niissä on se, että ne olivat pysyviä. Sen mielestä myös ruuan arvonlisäveron alentaminen oli väärä toimi. Arvonlisävero voisi olla kaikille tuotteille ja palveluille sama. Pienituloisille muutos voitaisiin korvata suorilla tulonsiirroilla.
Parin viime vuosikymmenen aikana kasvaneiden tuloerojen hillitsemiseksi OECD pistäisi uusiksi tulo- ja pääomaverojen erillisverotuksen.
Kiinteistöveron alarajaa pitäisi nostaa ja yläraja poistaa kokonaan, jotta kunnat voisivat nojata tulonsa enemmän siihen kuin tuloveroihin.