Raha-automaattiyhdistys RAY selkiyttää tukirahojensa jakoperusteita. Vaalirahakohun myötä ehtoja on jo kiristetty. Nyt halutaan löytää isot linjat, joilla kansalaisten hyvinvointia edistetään.
Lisääntyvä yksinäisyys, kasvava vanhusväestö ja kansalaisten terveysongelmat ovat puntarissa, kun RAY koettaa selvittää, miten pelirahoin koottu potti tuottaisi parhaimman tuloksen.
RAY:n osastopäällikkö Mika Pyykkö muistuttaa, että varsinkin aistivammaisten palvelut ovat pitkälti järjestöjen varassa.
Tälle vuodelle rahaa on jaettu 278 miljoonaa euroa, kaikkiaan 1 630 avustuskohteeseen. Hakemuksia oli miltei tuplaten.
Vaalitukea antaneet ”harmaalle listalle”
Viime syksyn vaalirahakohu johti siihen, että RAY tehosti säätiölle menevien avustusten valvontaa. Nuorisosäätiö joutuu maksamaan 70 000 euron yleisavustuksen takaisin.
Vahingosta viisastuneena RAY jakaa säätiöille vastaisuudessa vain projektiavustuksia. Niiden käyttöä valvotaan tiukemmin, ja tarkastukset tehdään kuitti kuitilta. Projekteilta vaaditaan myös tuloksellisuutta.
RAY:n järjestöille osoittamassa tiedustelussa paljastui, että 26 järjestöä oli antanut vaalitukea useamman vuoden aikana kaikkiaan 46 000 euroa. Vaalitukea oli annettu muun muassa ostamalla 700 euron taulu.
– Keskimääräinen summa vastaa kahta seminaarilippua. Kuurojenliitto oli esimerkiksi tukenut kuulovammaisia ehdokkaita, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre (sd.) huomauttaa.
Hän painottaa, että vaalirahakohu ei saisi vieroittaa järjestöjä kauas poliitikoista.
– Suomessa iso osa sosiaali- ja terveydenhoidosta on järjestöjen vastuulla. Toivottavasti vaalirahakohu ei pelästytä järjestöjä, sillä niiden on uskallettava ajaa asiaansa yhteistyössä politiikkojen kanssa.
Vaalituesta kertoneet järjestöt eivät joudu RAY:ssa mustalle listalle, harmaalle kylläkin. Niiden tilit selvitetään juurta jaksain parin seuraavan vuoden aikana.
Normaalisti tarkempi selvitys järjestön avustuksen käytöstä tehdään keskimäärin kerran 5-10 vuodessa.
Tehtävät ja maksajat selviksi
Valtio vierailee mieluusti RAY:n kukkarolla. Veteraanien kuntoutuksen kulut siirrettiin Raha-automaattiyhdistykselle jo valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) aikana. Kuntoutukseen menee 100 miljoonaa euroa vuosittain.
Mönkäre toivoo, että valtion, RAY:n ja kuntien tehtävänjakoa selkiytetään.
Hän ottaa esimerkiksi päihdeäiti-projektin, jota RAY on tukenut. Projektin päättyessä tehtävää ollaan siirtämässä kunnille. Niillä ei kuitenkaan ole halua ottaa lisätehtäviä hoitaakseen. Vaikka rahoitustakin tulisi, Mönkäre epäilee varojen valuvan kuntien muihin toimintoihin.
Ratkaisuksi kävisi Mönkäreen mielestä vastuunsiirto valtiolle. Sen tulisi ottaa huolehtiakseen päihdeäitien kuntoutuksesta.