Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (Etla) ja mainostoimisto Bob Helsinki julkistivat keskiviikkona 7. 1. kampanjansa Älä ruoki lamaa, joka hyvin vahvasti siirtää vastuuta taantuman torjumisesta kuluttajien harteille.
Elinkeinoelämän keskusliiton, Etlan ja Kaupan liiton kannanotoissa on pitkin talvea saatu kuulla ihmettelyä, miksi ihmiset ovat vähentäneet kulutustaan vaikka 90 prosentilla suomalaisista on enemmän rahaa käytössään kuin koskaan aiemmin.
Onneksi tämä 90 prosenttia kansasta on tarpeeksi viisasta ymmärtääkseen, että isot hankinnat ja samalla isot velat maksetaan tulevaisuuden palkkapusseista, ei nykyisistä.
On selvää, että esimerkiksi rakennusalalla tai perusteollisuudessa työskentelevän kannattaa nyt mieluummin kerätä tilille puskurirahastoa mahdollista lomautusta tai työttömyyttä varten kuin tehdä lisää velkaa. Mikäli sille ei olekaan tarvetta, ovat säästetyt varat loistava pääoma mahdollisessa velanotossa.
Joulukaupan hiipuminen on positiivinen signaali kulutuskäyttäytymisen muutoksesta. Ruokaan käytettiin hinnannousun myötä enemmän kuin aiemmin, mutta lähes kaikkien muiden hyödykkeiden myynnin arvo laski. Moni osti läheisilleen vain tarpeellisia ja arvoltaan pienehköjä lahjoja kuten useista kaupoista loppuneita kotimaisia aamutossuja, eikä kalliita koruja tai design-esineitä.
Nousukausi luo usein turhaa kuluttamista, mikä toisaalta luo työpaikkoja, mutta pitkällä aikavälillä käy kalliiksi hupenevien luonnonvarojen ja turhaan tuhlatun energian vuoksi. Nyt puhuu järki, eikä rahoja levitellä vain markkinamiesten luomien mielikuvien perusteella.
Autokaupan heikkeneminen kertoo samaa. Aiemmin auto saatettiin vaihtaa parin vuoden välein uuteen, koska edellinen oli alkanut kyllästyttää. Nyt mietitään todellista tarvetta ja lasketaan polttoaineenkulutusta. Ympäristön onneksi yhä harvemmalla on varaa bensasyöppöön menopeliin ja lapsiperheetkin ymmärtävät, ettei pikkubussin kokoiselle autolle ole välttämättä tarvetta.
Aiempi pelko oli, että taantuma syö eväät ilmastonmuutoksen torjunnasta. Voikin olla, että käykin täysin päinvastoin kun lompakolle parempi vaihtoehto säästää myös luontoa. Asuntoa remontoidessa tai rakentaessa energiatehokkuus otetaan huomioon aivan eri tavalla kuin ennen.
Matkatoimistojen päinvastaisista puheista huolimatta Tilastokeskus kertoi perjantaina 9. 1. kuinka ulkomaanmatkat putosivat vuoden takaisesta noin 20 prosenttia ja kotimaan matkailu kasvoi saman verran. Lähimatkailun mummolaan tai naapurikaupunkiin korvatessa kaukolomat voidaan puhua huikeista säästöistä hiilidioksidipäästöissä. Muutos on tietysti suuri ongelma lentoyhtiöille. Mutta koska ne ovat jo valmiiksi ongelmissa kiristyvien ilmastolakien kanssa, taantuma lähinnä nopeuttaa suurta muutosta, ei aiheuta sitä.
Kuluttajat toimivat siis järkevästi ennen kaikkea pakon sanelemana mutta valtiovallan pitäisi toimia suunnannäyttäjänä esimerkiksi elvytystoimissaan oma-aloitteisesti.
Liikenneministeriön kärkihankkeina on erilaisia kantateiden, ohitusteiden ja valtateiden parannuksia, kun esimerkiksi Tampereella odotettiin rahoitusta bussikaistoihin ja kevyen liikenteen väyliin.
Vastaavien mikrohankkeiden lisäksi tärkeää olisi saada panostuksia rataverkkoon: epävarmat ja hitaat yhteydet sekä kalliit hinnat ajavat ihmiset jatkossakin omien autojensa ratteihin.
lehti 