KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Työläinen ei aina samaistu työväenluokkaan

Politiikan tutkija Aino Tiihonen väittelee 28. tammikuuta.

Politiikan tutkija Aino Tiihonen väittelee 28. tammikuuta. Kuva: Jonne Renvall

Politiikan tutkija Aino Tiihosen väitöskirja tuo uutta tietoa duunarien äänestämisestä 2000-luvun vaaleissa.

Kai Hirvasnoro
23.1.2022 12.00

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa 11 prosenttia työläisten äänistä. Perussuomalaisten työläiskannatus oli 35 prosenttia, SDP:n 30. Jo tämä kertoo työläisten olevan kaikkea muuta kuin sellainen yhtenäinen äänestäjäryhmä, joka vielä 1980-luvun alussa löysi paikkansa vasemmistosta.

Uutta tietoa työväen äänestämisen pirstoutumisesta tuo Tampereen yliopiston politiikan tutkija Aino Tiihonen valtio-opin väitöskirjassaan 2000-luvun eduskuntavaaleista. Se tarkastetaan 28. tammikuuta.

Merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee 2000-luvullakin samaistuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty hiipuvan ja menettävän merkitystään. Työväenluokkaisuus ei kuitenkaan määrittele puoluevalintaa niin kuin ennen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun yleensä puhutaan työväenluokasta tai työläisistä yhtenä ryhmänä, Tiihonen muodostaa tutkimuksessaan kolme erillistä työväenluokkaryhmää.

”Ideologinen työväenluokka”, eli ei itse työntekijäammateissa toimivat, edustavat eniten sitä, mitä perinteisesti on ajateltu työväenluokkaisista äänestäjistä.

”Perinteinen työväenluokka” koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka myös samaistuvat työväenluokkaan. ”Ammatillinen työväenluokka” on työntekijäammateissa toimivia, jotka kokevat kuuluvansa johonkin ylempään sosiaaliryhmään. ”Ideologiseen työväenluokkaan” kuuluvat eivät itse ole työntekijäammateissa, mutta he kokevat kuuluvansa työväenluokkaan.

Näistä ”ideologinen työväenluokka”, eli ei itse työntekijäammateissa toimivat, edustavat eniten sitä, mitä perinteisesti on ajateltu työväenluokkaisista äänestäjistä. He erottuvat kahdesta muusta ryhmästä vasemmistolaisemmalla sosioekonomisella orientaatiollaan.

Varsinaisissa työntekijäammateissa toimivat, mutta ylempiin sosiaaliluokkiin samaistuvat taas ovat kolmesta työväenluokkaryhmästä konservatiivisimpia.

Kaikki kolme ryhmää ovat selvästi enemmän EU-kriittisiä kuin EU-myönteisiä verrattuna muihin äänestäjiin.

Suurin osa osaa nimetä
oman luokkansa

Työväenluokan kolmijako on Tiihosen oma kehitelmä. Hän yhdisti ammattiaseman ja itse koetun luokkasamaistumisen yhteen. Pohjana ovat kansallisten eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistot vuosilta 2003–2019. Aiemmin suomalaisia äänestäjiä ei ole tarkasteltu samalla tavalla.

– Meillä on pitkään keskusteltu siitä, että luokkarakenne olisi jossain määrin katoamassa tai vanhentunut käsite yhteiskunnan jäsentämisessä. Kansallisten eduskuntavaalitutkimusaineistojen perusteella kuitenkin edelleen yhdeksän kymmenestä pystyy nimeämään itselleen läheisen yhteiskuntaluokan, Tiihonen kertoo.

Koettu luokka-asema ja ammattiasema eivät välttämättä ole samat. Tästä lähti ajatus tutkia työväenluokkaista äänestämistä uudella tavalla.

– Tällä tutkimuksella haluan argumentoida, että sillä, miten ihmiset itse näkevät ja kokevat itsensä, on lopulta enemmän väliä kuin sillä, mitä he objektiivisesti edustavat ammattinsa, tulotasonsa tai koulutuksensa perusteella.

Lapsuudenkodista
työväenluokkainen tietoisuus

Omasta ammattiasemasta riippumaton koettu työväenluokkaisuus johtaa eniten vasemmalle ja arvoliberaaliin päähän. Perinteiset duunarit taas ovat konservatiivisimpia.

Ensimmäinen kysymys on, miksi kaikki ammattiasemaltaan työväenluokkaan kuuluvat eivät samaistu omaan luokkaansa. Ja toinen, miksi jotkut toimihenkilöt, yrittäjät ja jopa johtavassa asemassa olevat taas samaistuvat ideologiseen työväenluokkaan.

Tiihosen mukaan tutkimusaineistosta nousi selkeästi esiin lapsuudenkodin perintö, ja ennen kaikkea työväenluokkaisen kodin. Se selittää ideologisen työväenluokan identiteettiä, joka välittyy puoluevalintaan aikuisiällä.

Vaaleissa tämä näkyy siinä, että vasemmistoliitto ja vihreät – jotka joulukuussa julkaistussa EVAn asennetutkimuksessa samaistuvat vasemmistoon – ovat onnistuneet kanavoimaan itselleen korkeasti koulutettujen ääniä.

– Heillä voi olla työväenluokkainen perhetausta, joka puskee läpi, vaikka he eivät ole millään objektiivisella mittarilla edusta itse työväenluokkaa, Tiihonen sanoo.

Myös puolison
asema vaikuttaa

Toiseksi puolison ammattiasemalla on merkitystä sille, mihin luokkaan äänestäjä kokee kuuluvansa. Työväenluokkaisessa ammatissa itse toimiva samaistuu helposti itsekin keskiluokkaan, jos puoliso on esimerkiksi ylempi toimihenkilö.

– Tämän voi ajatella johtuvan yksinkertaisesti siitä, että silloin kotitalouden tulotaso on korkeampi, jos toinen työskentelee ylempänä toimihenkilönä. Se säätelee kulutustottumuksia ja arkista elinpiiriä. Niistä tulee näköalapaikka keskiluokkaiseen elämäntapaan.

Perussuomalaiset
jakoi kentän uusiksi

Jo vaalituloksista tiedetään, että perussuomalaiset saa kannatusta kaikilta työväenluokkaryhmiltä ja niiden lisäksi nykyään esimerkiksi yrittäjiltä.

Aino Tiihosen tutkimassa aineistossa selkeäksi syyksi nousi EU-kriittisyys, mutta perussuomalaisia äänestetään hyvin monenlaisista syistä. Lisäksi puolue onnistuu kanavoimaan itselleen nukkuvia.

Juuri suomalaisen puoluekentän muutos 2010-luvun vaaleissa sai Tiihosen kiinnostumaan työväenluokan äänestämisestä.

– Jonkinnäköisestä liikehdinnästä tiedettiin, mutta halusin katsoa tarkemmin, millaiset mekanismit voisivat selittää sitä. Lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa on puhuttu paljon siitä, että työväenluokan vasemmistopuolueiden äänestäminen on heikentynyt vahvasti 2000-luvulla. Halusin selvittää, onko todella näin myös Suomessa.

Näin on. Työväenluokan äänet jakautuvat perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton lisäksi myös vihreille ja keskustalle.

– Perinteisesti tiedetään, että työväenluokkaiset äänestäjät mieltävät itsensä vasemmistolaisiksi. Mutta kun katsotaan arvoja ja asenteita, esimerkiksi suhtautumista julkisen sektorin kokoon, verotukseen, tulonjakoon, he eivät kuitenkaan ole selvästi muita vasemmistolaisempia. Ja yllättävän vähän ne nousivat työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintaa selittäviksi tekijöiksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Raptori-yhtye lavalla Stadioncross-konsertissa vuonna 1990.

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

Veronika Honkasalo.

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

Hallitus suunnittelee Suomen eroa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

Mervi Uusitalo-Heikkinen.

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

Uusimmat

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

Markku Ropposen uuden Kuhalan viihdearvo nousee korkealle.

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

Raptori-yhtye lavalla Stadioncross-konsertissa vuonna 1990.

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus panee työttömät yhä ahtaammalle: Yhdestä virheestä seuraa työttömyysturvan menetys

 
02

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
03

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
04

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 
05

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025

Taide ja kulttuuri puhdasta bisnestä? – Hallitus puhuu ”luovasta taloudesta”

11.06.2025

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

11.06.2025

Vasemmistoliiton puoluesihteeri lupaa: ”Jos kilpailevilla listoilla olleet henkilöt pyrkivät puolueen jäseneksi toisen yhdistyksen kautta, puoluehallitus ryhtyy toimiin”

11.06.2025

Vasemmistoliiton Pekonen oikaisee Ylen uutista puolustusmenojen kasvattamisesta: ”Tässä on nyt vedetty hieman mutkia suoraksi”

11.06.2025

Vasemmistoliitto vaatii Turulta apua Gazaan

11.06.2025

Eläintuotannon ytimessä on kiusallinen ja ratkaisematon ristiriita – eikä se koske vain eläinoikeuksia

11.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään