Hallitus julkisti hetki sitten ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Eduskunta aloittaa sen käsittelyn ensi viikolla. Selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Siinä ei esitetä eikä olla esittämättä Nato-jäsenyyden hakemista. Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia. ”Suomi säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa”, selonteossa todetaan.
Mahdollisesta Natoon liittymisestä eduskunnalle annetaan uusi selonteko tai tiedonanto.
Selonteossa on esitetty arvioita mahdollisen Nato- jäsenyyden vaikutuksista Suomelle sekä kuvattu mahdollista liittymisprosessia. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana pysyy kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen.
Venäjästä sanotaan, että sen käynnistämä hyökkäyssota loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta ja vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
– Selonteossa arvioidaan muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksia Suomelle. Selonteon tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä laaja ja perusteellinen keskustelu ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Eduskunnan odotetaan vastaavan selontekoon kirjelmällä, jonka myötä asia palaa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin käsiteltäväksi, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomen osalta turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava uudestaan.
– Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa, vahvistaa turvallisuutta ja puolustuskykyään sekä tiivistää pitkäaikaista yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa vastauksena muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa Suomi tekee itsenäisesti, Haavisto toteaa.
Suomessa vilkastuneen turvallisuuspoliittisen keskustelun ennakoidaan näkyvän todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä. Kynnystä vaikuttaa ulkoapäin suomalaiseen yhteiskuntaan nostetaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ja kansalaisten kriisinsietokyvyllä.