KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Sipilän hallituskaudella ”veronkevennyksiä rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla”

Kokoomuksen Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella hyvätuloisia suosineet  veronkevennykset rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla.

Kokoomuksen Petteri Orpon valtiovarainministerikaudella hyvätuloisia suosineet veronkevennykset rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SOSTEn selvitys kertoo, että perusturvaetuudet eivät riitä välttämättömiin menoihin. Tänä vuonna tapahtuva käänne ei kompensoi pienituloisten viime kauden menetyksiä.

Kai Hirvasnoro
3.2.2020 7.00

Viime vuosikymmen oli perusturvaetuuksien kehityksen kannalta epäyhtenäinen. Alkuvaiheessa perusturvaa korotettiin, kun esimerkiksi takuueläke säädettiin, työttömien perusturvaan sekä toimeentulotukeen tehtiin tasokorotus ja etuuksien indeksisuojaa laajennettiin. Vuonna 2014 myös opintorahoja korotettiin. Verotuksen muutokset, erityisesti perusvähennyksen korotukset, tukivat muutosta

Juha Sipilän hallituksen kaudella tuli jyrkkä muutos, kerrotaan SOSTEn julkaisemassa selvityksessä , jonka on laatinut tohtori Pertti Honkanen.

Vuosikymmenen alun parannusten jälkeen ryhdyttiin pienentämään etuuksia erityisesti indeksileikkauksilla ja -jäädytyksillä. Ne koskivat laajasti eri etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, pienimpiä sairauspäivärahoja ja kansaneläkkeitä.

Yleisenä kehityspiirteenä vuosina 2016–2019 tuloeroja ja köyhyyttä kuvaavat indikaattorit kasvoivat. Voimakkain muutos sekä tuloerojen kasvun että köyhyyden lisääntymisen suuntaan tapahtui vuonna 2017. Se selittynee pitkälti silloin toteutuneella indeksileikkauksella ja muilla huononnuksilla kuten opintotuen leikkauksella, Honkanen kirjoittaa.

Vuonna 2017 ei tehty mitään kompensoivia muutoksia kuten myöhempinä vuosina esimerkiksi 2018 takuueläkkeen korotus.

Köyhät rahoittivat veronkevennykset

Honkasen laskelmien mukaan Sipilän hallituskaudella 2015–2019 simuloitujen tulonsiirtojen kokonaissumma väheni vuositasolla 783 miljoonaa euroa. Toisaalta välittömien verojen ja maksujen kokonaissumma väheni lähes 1 400 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousivat tuntuvasti.

”Siten voidaan sanoa, että veronkevennyksiä rahoitettiin osittain tulonsiirtoja leikkaamalla ja että tulonsiirtojen ja verojen muutokset olivat kokonaisuudessaan julkisen talouden alijäämää lisääviä”, kirjoittaa Honkanen.

Honkasen tekemät esimerkkilaskelmat osoittavat, että välttämättömän kulutuksen varmistaminen kaikille edellyttää huomattavia korotuksia perusturvaan. Tätä tarkastellaan viitebudjeteilla, joiden määrittelemä kulutuksen taso on kaukana kotitalouksien keskimääräisestä kulutuksesta.

Nykyinen perusturva ei riitä välttämättömiin tarpeisiin ja palveluihin. Selvitys osoittaa, että tilanteen korjaaminen vaatisi huomattavia korotuksia perusturvaan. Esimerkiksi yksin asuvan työttömän peruspäiväraha pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä, korotuksen tulisi olla 607 euroa.

Lapsilisien korotus seuraava askel

– Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta. Sen tavoitteleminen köyhien toimeentulosta leikkaamalla on julma ja myös itseään vastaan toimiva linja, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

– Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloittaa työnsä toivottavasti pian. Työn tavoitteeksi tulee asettaa sosiaaliturvan selkiyttäminen ja perusturvan parantaminen.

Lapsiperheiden perusturvan taso on monilta osin jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn selvitys osoittaa, että esimerkiksi lapsilisiä pitäisi korottaa 47–68 prosenttia tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Esimerkiksi ensimmäisen lapsen lapsilisä vaatisi 44 euron korotuksen. Kolmannen ja neljännen lapsen lapsilisissä korotuksen olisi oltava jo 87 euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hallitus on luvannut parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimia johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Vuoden 2020 alusta erityisesti yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden etuuksiin tehtiinkin pieniä korotuksia. Hallitus on myös luvannut arvioida jokaisen budjettiriihen yhteydessä mahdollisuuksia tehdä uusia panostuksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

– Kevään kehysriihessä on oikea aika tehdä päätös lapsilisien korottamisesta. Etuus tulee myös sitoa indeksiin, jotta se ei jäisi jatkuvasti jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
04

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään